Nuclear Assault – Third World Genocide

Pieni kertaus: Basisti Dan Lilker on Anthraxin perustajajäsen, sai kenkää ja perusti -84 Nuclear Assaultin, joka tykitti siihen aikaan erittäin rankkaa crossover-metallia. NA:n debyyttiä Game Over voidaankin pitää genren referenssiteoksena. NA teki muutamia levyjä, mutta taso hiipui ja innostuskin kaiketi ja Lilker perusti grindcorea paukuttaneen Brutal Truthin. Lilkerin CV:stä löytyy myös bassottelu legendaarisessa S.O.D.-kokoonpanossa.

90-luvun lopun re-union aallossa Nuclear Assaultkin kokeili siipiään uudelleen ja jengihän tuntui taas rakastavan bändin tinkimätöntä ja mustalla huumorilla varustettua mättöä. Totta kai fanit alkoivat mankua uutta studiolevyäkin. Ei olisi kannattanut, vaikka vanha jengi on koossa taas, on levy todella raju pettymys.

Kaasujalkaa on höllätty ja suurin osa biiseistä etenee keskitempoisina ja yllätyksettöminä. Crossoverfiilistä on näemmä haettu raaoilla melkein demotasoisilla soundeilla. NA:n uuden levyn kohtalo on sama kuin S.O.D.n viimeisen studiolevyn. Vanhat jutut kierrätellään ja toivotaan, että illuusio menee läpi. Kenelle Game Over -levy on tuttu, niin yhtymäkohdat tähän Third World Genocide -levyyn ovat ilmeiset. Mutta tällä kertaa rankoiksi ja nopeiksi tarkoitetut biisit eivät hetkauta ja huumoribiiseiksi tarkoitetut eivät hymyilytä. Ainoastaan Ramo-hupailu Whine and Cheese saa hymyn kareen naamalle.

Jos iästäni (kohta 35) ei viitsi enää paljon huudella, niin onneksi kuuluin siihen etuoikeutettujen porukkaan, joka sai tuoreeltaan todistaa, kun Nuclear Assault, Anthrax, Metallica, Accept, Iron Maiden, Testament ja vaikkapa Slayer (lista on pirun pitkä) julkaisivat klassikkolevyjä toinen toisensa perään, oi niitä aikoja!

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-09-05
Arvostelija : Jari Kuusisto

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.