Lee Z – Shadowland

Nuottiurheilun hengessä on sekä lannistavaa että ikävän tavallista, ettei musikaalisia assosiaatioita tarvitse lähteä aseen kanssa metsälle hakemaan. Oudoksuttavasti nimetyn Lee Z:n kanssa tilanne on juurikin näin. Queensrÿche, Perfect Strangersin aikainen Deep Purple sekä vanhempi Dream Theater suorastaan pyrähtävät silmille heti autosta noustessa. Alas, poika! Annetaan kuitenkin saksalaisillekin mahdollisuus ja vajaan viidenkymmenen minuutin etumatka.

Siinä missä vaisusti vedetty ja aivan yhtä vaisusti miksattu rumpusetin (savolaisittain) “pärryyttely” ja überlatteat vokaalit antavat vahvan panoksen peruskuuntelijan vieraannuttamiseksi, on kitara-kosketinsoitin-rintamalla käytetty ainakin melkein oikeaa kaliiberia. Silloin tällöin huomaa lähestulkoon kiinnostuneensa sillä hetkellä soivasta osasta – joka poikkeuksetta ei sisällä vokaaleja. Basso? Ilmeisesti yhtyeen alakertavastaava potee strutsitautia, sillä tutun ja turvallisen lisäksi ei muuta kuullakaan. Moinen käytös lisää tuntuvasti rytmivajeesta juontuvaa nukahtamisriskiä.

Erityismiinukset Save Men aloitusvinkaisusta ja lähes oksennusrefleksin aiheuttaneesta kitarasoolosta sekä Aliven “groove”-kohdasta. Lyhyestä virsi. Pang. Pang. Kaksi pistettä.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-16
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.