Pelican – The Fire In Our Throats Will Beckon The Thaw

Mitä hemmettiä? Tämän Pelicanin toisen täyspitkän piti olla yhtyeen tähänastisen uran huipentuma. Vähempää ei olisi voinut odottaa loistavan March into the Sea -EP:n perusteella. Toisin kävi. Ensi kuulemalta The Fire in Our Throats Will Beckon the Thaw on vain yksi loiskahdus aikamme post/doom/proge-fiilistelymeressä. Se, ettei levyllä ole laulua, ei viime kädessä paljon paina. Runsas kuuntelu lisää kuitenkin ymmärrystä. Vaivihkaa vakuutun siitä, ettei Pelicanin uutuus saa aikaan pelkkää tylsää pintaväreilyä. Vastavuoroisesti myös mahtavat tunnekuohut loistavat poissaolollaan.

Yksi Pelicanin parhaimmista puolista on kvartetin taito nivoa saumattomasti yhteen kevyempiä indietyylejä ja metallisempaa ilmaisua. Metallin ja rockin rajat ovat kiitettävän hämärät, joskin tuplabasarit ja rankemmat sähkökitaroinnit on säästetty kappaleiden huipentumiin. Uuden levyn yleislinja on suhteellisen kevyt ja unenomainen. Enää ei voi puhua Pelicanista Isiksen ”instrumentaali-sisaruksena”. Pikemminkin chicagolaisyhtye tunnustaa paikallista väriä sorvaamalla kappaleensa Tortoisen synnyttämän musiikillisen suuntauksen mukaisesti. Constellation-yhtiön vaikutus kuuluu myös vahvasti yhtyeen soundissa.

Tyylinsä ja soittotaitonsa puolesta Pelican on vahvoilla, mutta orkesterista uupuu se, mitä esimerkiksi edellä mainitun Constellationin yhtyeillä on: kyky luoda sävellyksellisesti kiehtovia ja yllättäviä kappaleita. The Fire in Our Throats Will Beckon the Thaw’n kappaleet kasvavat ja vellovat juuri niin kuin voisi olettaa. Tuuli puhaltaa juuri sinne minne sen kuuluukin, ja akustisten suvantokohtien ja myrskyävien crescendojen välinen tunnelmointi ryhdistäytyy vain ajoittain todella sykähdyttäväksi musiikiksi.

March into the Sean puolet lyhyempi albumiversio March to the Sea on tynkänäkin levyn parasta antia. Myös sitä edeltävä Autumn into Summer sisältää enemmän kuin pari hienoa hetkeä. Yleisesti ottaen levyllä on vahva alkupuolisko, mutta nimettömän akustisen välisoiton jälkeen tulevat kappaleet ovat jokseenkin yhdentekeviä. Pelicanin kunniaksi on kyllä laskettava täydellisen tyhjäkäynnin vähyys. The Fire in Our Throats Will Beckon the Thaw on hyvä, mutta ei pitemmän päälle kovin merkittävä progetunnelmointilevy.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-11
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.