Chimaira – Chimaira
Mättöbändien saralla kosolti mainetta niittänyt Chimaira hyökkää jälleen aseistuksenaan hevin eri alagenreistä piirteitä yhdistelevä ja simppelisti bändin nimellä siunattu levy. Onko nykyään edes olemassa yhtyeitä, jotka soittavat “täysveristä” thrashia, deathia, doomia tms? Minusta ainakin tuntuu, että joka ikinen moderni hevibändi on jonkin sortin hybridi. Ovatkohan perinteiset, ahtaaksi käyvät kategoriat enää ylipäätään tarpeellisia?
Mutta varsinaiseen aiheeseen palataksemme: Chimaira tekee sarallaan hyvää työtä. Orkesteri on erinomaisessa iskussa ja ruoskan lailla sivaltava soitto toimii kuin tauti. Biisit ovat kovimmillaan brutaaleja ja innovatiivisia riffijyriä, ja vaikka levyltä löytyy myös kulunutta perusjytkettä, on kokonaisuus tiukka. Musiikki tuo monin paikoin mieleen Slipknotin, ja kuten naamiokoplakin, pystyy myös Chimaira parhaimmillaan pitämään kappaleensa murhaavan tehokkaina hallittua riffittelyä sekä sovituksellisia pikkukikkoja hyväksikäyttämällä.
Tälläkään kertaa ei tosin vältytä paiskelevyjä useasti vaivaavalta pullaantumiselta. Levyn edetessä biisien teho alkaa laskea, eikä yhtye löydä tarpeeksi keinoja kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Tästä voi suurelta osin syyttää laulaja Mark Hunteria, joka räyhää läpi levyn melko yksitotisesti. Kyllähän karjunnassakin voi olla nyansseja ja mielikuvitusta. Levyn loppupuolella korviin särähtää myös pienenä yksityiskohtana Pray for Allin marssilopetus, joka muistuttaa kiusallisen paljon Nine Inch Nailsin Pilgrimagea.
Niin pätevää jyystämistä Chimaira kuitenkin tarjoilee, että voiton puolelle selvitään melko vaivattomasti. Putkeen tätä ei ehkä tule kuunneltua, mutta pienempinä rysäyksinä levyn pidättelemättömästä aggressiosta nautiskelee mielellään. Raivoa kansalle!
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-22
Arvostelija : Saku Schildt
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]