As I Lay Dying – Shadows Are Security
Metal Blade -debyytillään meikäläisen sydämen valloittanut yhtye on sitä kastia, joka ei mielestäni pysty panemaan paremmaksi kuin mitä Frail World Collapse oli. Mutta niin vaan herrat yllättivät ja latasivat sellaisen uutuuden tiskiin, että pois alta. Kokonaisuus on vielä eheämpi ja soitto on hioutunut entistäkin tiukemmaksi. Tosin ei tällä albumilla ihan sellaista Foreverin kaltaista helmeä ole, mutta kenties koko albumi voidaan laskea yhdeksi helmeksi. Riffeihin on tullut hieman positiivista energiaa ja laulu on aavistuksen “selkeämpää” kuin edellisellä platalla. Vai pitäisiköhän sanoa, että mureampaa ja lihaisampaa. Uskoisin, että keikkailu on koulinut Tim Lambesisin äänijänteitä sen verran rankalla kyllästysaineella, että nyt paketti on vedenpitävä.
Tosin kukaanhan ei tietääkseni ole täydellinen. Ei siis myöskään tämä yhtye. Jokaisessa biisissä tuntuu toistuvan breakdown, ja lähes identtisessä kohdassa. En tosin osaa sanoa kuinka paljon tuohon pitäisi kiinnittää huomiota vai pitäisiko se vaan yksinkertaisesti jättää sikseen, taidan tyytyä jälkimmäiseen ratkaisuun. Emme siis anna tuon vaikuttaa sen enempää, vaikka asia esille otettiinkin. Kokonaisrakenteet kappaleilla ovat sen verran tanakkaa tekoa, ettei breakdowneja kannata nostaa tunnelmaa pilaamaan. Ovathan nuo kaiken lisäksi metalcoren ISO9001-standardin mukaisia tuotoksia.
Mukaan mahtuu tietty standardien vaatimia puhtaita lauluosuuksia, vaikkei kovinkaan paljoa. Nekin nyt vaan sattuvat istumaan kappaleisiin sen verran hyvin, ettei tuotakaan voi moittia. Puhtaita osuuksia kun on säännöstelty aika tarkasti ja niiden paikat ovat tarkoin mietittyjä. The Darkest Nights on oiva esimerkki toimivasta puhtaasta osuudesta. Muuten levyn yleisilme on kohtalaisen suoraviivainen. Pienillä yksityiskohdilla, kuten esimerkiksi peltien kahinalla, puhtailla osuuksilla, pianolla ja väkivaltaisella vokalisoinnilla saadaan kuuntelija tuntemaan olonsa sellaiseksi, ettei häntä ole viilattu linssiin vaan levyä kuunnellessa tuntee käyttäneensä ajan hyödylliseen tekemiseen. Siis rahoille vastinetta.
Kahdesti yhtyeen live-kunnon todistaneena voin todeta, että uutuuden kappaleet toimivat keikalla, jos mahdollista, niin vieläkin paremmin kuin narulta. Ehdottomasti vuoden parasta metalcorea. Toivottavasti myös ostava yleisö tämän asian tajuaisi ja antaisi yhtyeelle sen kiitoksen minkä se ansaitsee.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-08
Arvostelija : Jarno Leivo
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]