Urban Blue, The – Feathers

Brittiläinen Urban Blue on parin vuoden sisään julkaissut kaksi singleä ja kaksi EP:tä. Näillä on Manchesterin suunnalla ehditty aiheuttaa positiivista porinaa ug-piireissä, mutta levytyssopimus puuttuu toistaiseksi. Voisin kuvitellä tämän tavaran uppoavan britteihin, sillä onhan scenessä Morcheeban mentävä aukko. Vaikka yhtye jatkaa hommiaan ja julkaisi juuri uuden levyn, niin vokalisti Skye Edwardsin lähteminen yhtyeestä lähes sammuttanut roihun, joka yhtyeen soundissa riehui aikanaan. Tosin Urban Blue ei puhdasta triphop-tavaraa ole, mutta jotenkin saan sellaisen fiiliksen heleästä soitannosta ja loopeista, että tässä olisi paikkaaja tarjolla.

Kolmella kappaleella yhtyeen erilaiset puoliskot tulevat hyvin esiin, ja ensimmäinen raita, Oneforsorry, näyttää vokalisti Alisonin äänenkäytöstä parhaita puolia. Tyyli on hieman Dot Allisonia muistuttava, mutta samalla siinä on mukana aavistus narinaa. Loistava ääni kauniilla naisella. Kappaleen rauhallisuutta ei juurikaan rikota millään instrumentilla, vaan basson pomputellessa mukavasti taustalla täydennetään soundia torvilla. Kappale saattaisi olla myös erään Chris Martin -nimisen biisinikkarin kynästä, mutta jotenkin tuntuu, että moiseen rakenteeseen ei Martin olisi suostunut, sillä kappaleesta kuuluu kaihoisuuden lisäksi eräänlainen toivo paremmasta.

Toivosta siirrytään sitten Feathers Do Fall -kappaleen akustisen alun ja utuisen laulun kautta hieman ronskimpaan maailmaan, jossa rumpusoindi on todella pinnassa. Erittäin kireät virveliniskut ryydittävät kappaleen vahvaan lentoon, vaikka ajoittain tiputtaudutaan takaisin utuisuuden pariin. Torvet, loistava vokalisointi ja taustalla oleva akustinen kitarointi kantavat loppuun asti. Hienoa tavaraa.

EP:n päättää intrumentaali, jolla on kuultavissa eniten niitä mainitsemiani yhteyksiä Morcheebaan. Loopit ovat tällä kappaleella vahvasti mukana ja ne tekevät yhdessä puhallinsoittimien kanssa kappaleesta miltei täydellisen. Soitannollisesti yhtye ei häpeä millään osastolla, eikä myöskään biisinteko-osastolla. Tämän tyylinen materiaali toimii erittäin hyvin vastapainona ainaiselle metallin kuuntelulle, eli jos vaikkapa vanhempi Esthero, Jem tai Skinny toimivat, niin toimii tämäkin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-21
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.