Machine Men – Elegies

Koska Machine Men:in ensimmäinen EP oli hieno aloitus, odotteli moni debyytistä Scars & Woundsista isoa levyä, mutta syystä tai toisesta se ei odotuksia täyttänyt. Metallibändejä haaliva Century Media kuitenkin piti näyttöjä tarpeeksi vakuuttavina ja otti pojat suojiinsa. Suuren levy-yhtiön ja uuden levyn saattelemana bändi nähdään vielä tänä kesänä mm. jättisuurilla metallifestareilla Saksassa.

Elegies kuulostaa siltä, miltä ykköslevyn olisi pitänyt kuulostaa. Biisit ovat eloisia ja tarttuvia. Reippaat ja helposti omaksuttavat menopalat muodostavat tällä kertaa levyn rungon, näistä mainittakoon levyn aloittava Falling, vahvoilla laulumelodioilla ryyditetty Dream & Religion, ja melkoiseksi mätöksi (Machine Men -asteikolla) yltyvä Daytime Theatre. Viimeksi mainittu on mielestäni levyn paras biisi.

Soundimaailma on melkoisen karsittu ja genrelle tyypilliset efektit ja päällekkäisäänitykset loistavat poissaolollaan. Hyvä niin, sillä suurin osa biiseistä kestää ”alastomamman” ulkoasun. Muutamassa kappaleessa riisuminen kuitenkin kostautuu, Maiden–vaikutteinen Apathy, nopeampi The Traitor ja voimaballadi From Sunrise To Sunset eivät yllä levyn muun materiaalin tasolle.

Lähes yksi yhteen soitettu Bruce Dickinson -cover Freak päättää levyn. Sen funktio jää epäselväksi, sillä vaikkakin se on ihan hyvin tehty, niin eiköhän Herra B. Dickinson sen aikanaan niin hyvin hoidellut, että jokainen uusi versiointi on vain kopiointia.

Kaikesta kuitenkin kuulee, että levy on tehty huolella. Esim. kitarasoolot ja niiden taustat ovat todella onnistuneita, eivätkä Antonyn laulusuorituksetkaan jätä toivomisen varaa. Jos jotain negatiivista sanottavaa sovituksista etsii, niin rummut ja basso ovat tällä kertaa taustatyöläisten asemassa. Pieni improvisointi ja revittely olisi tehnyt hyvän säväyksen levyn kokonaisilmeeseen.

Elegies on tasapainoinen ja hyvä levy, mutta arvosanaa loistava se ei ansaitse. Bändi on kuitenkin suuntansa valinnut ja mielestäni hyvän sellaisen. Jätkät ovat vielä todella nuoria ja olen varma, että tulevaisuudessa Machine Men tulee lopullisesti ottamaan etäisyyttä oppi-isiinsä ja tekee persoonallista ja täysin omankuuloista musiikkiaan vielä usean hienon levyn verran. Koska puolikkaita eikä miinuksia Noisessa tunneta, niin menköön neljä pistettä / tähteä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-07-14
Arvostelija : Jari Kuusisto

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.