Macbeth – Malae Artes

Shakespearelle nimestään velkaa oleva italialaispoppoo ei heitä suurempia yllätyksiä ilmaan ajoittain koneisiin nojavalla lateksigootillaan. Jo alusta asti on selvää minkälaista tavaraa levy pitää sisällään eikä suurempia mutkia matkan aikana vastaan tulekaan. Eli kyseessä on melodista ja menevää goottimetallia. Pääasiassa liikutaan koskeittimin luoduissa tunnelmissa. Mikrofonin varressa kuullaan sekä mies-, että naissuoritusta. Tässä Malae Artes pähkinänkuoressa.

Sitten siirrymme pintaa syvemmälle ja katsomme mitä tämä seitsenhenkinen ryhmä itseasiassa tarjoilee. Ehkä kotimaisista vertailukohdista tunnetuimpana voisin nostaa esille To/Die/For -orkesterin, sen verran samanhenkistä melodiakulkua ja biisirakenteita on havaittavissa. Joskin myös Lacuna Coilin ystävät voisivat tuntea olonsa koitoisaksi. Miespuolisen laulajan valittava vokalisointityylikin kun tuo hieman Japen suoritukset mieleen, mutta yhtä hyvänä vertailukohtana voisi toimia Giant’s Causewayn miestaiteilija, sen verran mies tuntuisi mehuissaan riutuvan.

Biisit tarjoilevat hellempien inhimillisten tunteiden raunioittamia mielikuvia, mutta tässä levyn äänimaailma tuntuisi laittavan vastaan. Siinä missä biisit voisivat todella tuntua lohduttomilta rakkaustarinoilta raskaammilla ja vahvemmilla soundeilla, uhkaavat ne nyt lipsua viattoman hissimusiikin puolelle turhalla keveydellään ja helppoudellaan. Osa melodioista on toki ihan nättejä, mutta ne eivät tunnu kantavan levyä tarpeeksi korkealle vaan jättävät sen häiritsevästi ”ihan ookoo” –kategoriaan. Ja loppujen lopuksi, levy ei pakota palaamaan pariinsa muutaman kuuntelukerran jälkeen.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-03
Arvostelija : Juha Wuorinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.