Grey – The First Shade Of…

Avantgarde Musicin tummien siipien alle haalittu yhden miehen projekti Grey yrittää kovasti tehdä samaa kuin valtameren takana rienaavat Xasthur ja Leviathan, mutta kompastuu jo saatekirjeen kohdalla. Musiikkia ylistetään masentavaksi, sairaaksi, hypnoottiseksi sekä vertahyytäväksi, ja levy-yhtiö heittää lisää löylyä kiukaalle uhoamalla, että vuosikymmentä aikaisemmin tämä ranskalaisartisti olisi noussut Manesin ja Kvistin kaltaisten ug-kulttibändien joukkoon. Lopuksi todetaan vielä, että kotikutoiset ja improvisoidut black metal –levytykset ovat usein taiteellisesti monimuotoisempia kuin kalliissa studiossa nauhoitetut ammattilaistuotokset.

Toteamus pitää sikäli paikkansa, että tunteen paloa ei voi korvata rahalla, ja hyvät sävellykset kuuluvat kyllä hieman huonommankin tuotannon läpi. Valitettavasti saatekirjeen alkukompurointia seuraa levyn käynnistymisen myötä vauhdikas alamäkeen kieriminen, jonka päättää vasta viimeisen raidan ambientmainen möyrintä. Kalvakan rumpukoneen päälle äänitetyt tympeät kitararaidat eivät tee vaikutusta, eikä keskinkertainen vokalisointikaan jaksa innostaa. Musiikkiin on eittämättä yritetty luoda Abyssic Haten hellittämätöntä pimeyttä ja Xasthurin kaltaista itsetuhoista apatiaa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin hypnoottinen.

”On totta, että levy-yhtiöt pestaavat uusia tulokkaita liian helposti ja halvalla, mutta olisi ollut rikos jättää tämä albumi julkaisematta”, lausuu Avantgarde Music kirjeessään ja osoittaa oman musiikillisen ymmärtämättömyytensä ironisella tavalla. Ainoa oikeasti masentava seikka levyssä on nimittäin sen täydellinen keskinkertaisuus.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-17
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.