Genius – A Rock Opera (Episode 1: A Human Into Dreams’ World )

Genius on rock-ooppera, jonka ensimmäinen osa on nimeltään A Human Into Dreams’ World. Sävellyksestä, sanoituksesta ja sovituksesta vastaa yksin italialainen Daniele Liverani, joka on vaikuttanut myös progemetalliyhtyeessä Empty Tremor. Projektia varten on koottu tusina huippumuusikoita heavy metallin eri saroilta. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. Midnight (ex Crimson Glory), Mark Boals (ex Malmsteen), Lana Lane ja Chris Boltendahl (Grave Digger).

Rock-oopperasta kun on kyse, on sanoitusten taustalla juoni, jota seurataan läpi albumin. Tarinan päähenkilö, Genius (Mark Boals), joutuu sattumalta vangiksi rinnakkaisulottuvuuteen, jossa hänelle selviää unien synnyn salaisuudet. Matkallaan hän ratkoo erilaisia, toinen toistaan visaisempia ongelmia. Tälle pohjalle rakentuu siis albumin tarina, joka ei ainakaan allekirjoittanutta mielenkiintoisuudessaan tempaa mukaansa. 72 minuutissa ei suinkaan päästä vielä loppuun asti, vaan trilogian (!) toinen osa on odotettavissa jo vuoden-parin sisään. Tässä käynee kuitenkin samoin kuten uusien Tähtien Sotien kanssa, eli kämmenet eivät varsinaisesti hikoa seuraavaa episodia odotellessa.

Musiikillisesti A Human Into Dreams’ World voidaan luokitella progressiiviseksi metalliksi. Progesta vieraillaan kuitenkin varsin sujuvasti hivenen suoraviivaisemmassa power metallissa ja kuullaanpa myös hieman yllättäenkin selviä vaikutteita yhtyeiltä Queen ja Manowar. Albumi toimii kokonaisuutena hyvin, eivätkä tyylilliset muutokset osien välillä häiritse. Teknisesti muusikkojen osaaminen on loistavaa eikä tuotantokaan jätä toivomisen varaa. Tylsähkö taustatarina on vain valitettavasti saanut musiikista yliotteen ja kappaleet on pakotettu palvelemaan kerrontaa musiikin kustannuksella. Kappaleet eivät puhuttele, saati houkuttele kuuntelemaan uudestaan. Suurin heikkous ovat lähes joka biisin loppuun sijoitettu pariminuuttinen kerronta, joka tekee albumin kuuntelemisesta todella raskasta. Kertoja (Philip Bynoe) pyrkii sitomaan aukollista tarinaa yhteen, mikä lieneekin paikallaan, jos sanoituksia seuraa. Se, että moiseen on tarvetta, kertoo lähinnä sanoituksen heikkoudesta. Vastaavan kaltaista kerrontaa taisi viimeksi käyttää Dio Magicallaan, eikä tuo toiminut tuollakaan kertaa yhtään paremmin.

Parasta antia Rock Operassa ovat stemmalauluosuudet. Harvoinpa nimittäin levylle saadaan näin paljon hyviä vokalisteja. Levyn paras kappale on kiistatta melodinen The Right Place, jossa Mark Boals (Genius) ja Lana Lane (Doorkeeper) kohtaavat. Erityisesti Boalsin suoritusta voidaan pitää mahtavana. Lanekin laulaa hyvin, mutta vaikuttaa jotenkin olevan itselleen vieraassa elementissä. Lanen ääni on kova, eikä oikein istu kappaleen tunnelmaan. Voisi kuvitella, että Doorkeeperin osa olisi toiminut paremmin vaikkapa Nightwishin pehmeä-äänisen Tarja Turusen laulamana.

Rock Opera on viihdyttävää kuunneltavaa, mutta mitään erityistä elämystä se ei tarjoa. Progressiivisen metallin ystävät viihtynevät silti albumin parissa mainiosti. Niille, joita pelkkä musiikin teknisyys ei kauaa jaksa lämmittää, en albumia voi suositella.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2002-12-03
Arvostelija : Alex Machine

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.