On Broken Wings – It´s All A Long Goodbye

Bostonista heilahtelee vaihteeksi metalcoren sapelit ja tiuhaan tahtiin vieläpä heiluukin. Päitä putoilee ja suolia roiskuu. No ei tämä nyt ihan näin splatter-tyylisesti pitänyt alkaa, mutta aika tiukkaa mosh-metallia on pojat saaneet Bostonin loskaisessa talvessa väsättyä. Oikeastaan tuo mosh metal tai moshcore on erinomainen termi kuvaamaan sitä, mistä yhtyeen musiikissa on kyse. Enimmäkseen liikuskellaan aika tummanpuhuvan metallisen maailman liepeillä. Välilä otetaan breakdownien kautta vauhtia hardcoresta ja sitten taas vedetään lipallinen kuraa naamalle. Tämä erottuu jollakin tapaa siitä kaikkein perinteisimmästä metalcoresta, jota kenties joku muukin on joskus kuullut. Riffit vuorottelevat punkahtavan hardcoren ja metallin välillä, joten siinä ei ole sellaista monille yhtyeille tyypillistä leimaa. Että siis vedettäisiin koko lätty läpi samalla mollilla, duurilla tai tuurilla.

Toinen perinteisemmästä erottava tekijä on ehdottomasti Jonathan Blaken uskomattoman intensiivinen murina. Ensiksi olin, että ei prkl, taas näitä huutajia, joista ei ota tolkkua itse vihtahousukaan. Sanomaa, joo varmaan, mutta millä sapluunalla näitä tulkataan. Kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa alkaa muotoutua siedettäväksi. Tosin tolkkua en ota sanoista vieläkään. Ja promossa niitä ei totuttuun tapaan ole painettuna. Olkoon sitten vaikka taikavarpusesta, onko sillä edes muuten merkitystä, koska tolkkua kun ei saa, niin ei saa.

Kitarointi levyllä on uskomattoman tummaa ja tanakkaa. Riffit ovat maukkaita ja oikeastaan aika mielenkiintoisiakin. Mutta ehkä aavistuksen breakdowneja olisi voinut vähenää. Ei niitä tarvitse ryöstöviljellä ihan niin kamalasti. Mutta ei tässä valittaminen auta, sillä tämän tyylinen downien kirjo on tavallaan toimivaa. Joskus vaan odottaisi näiltä yhtyeiltä jotakin muuta kuin sitä aatamin aikaista junttaa. Levyn huutobiisit eivät juurikaan poikkea toisistaan. Ainoastaan väliosa Hell Or High Waterissa on hieman koukutetumpi ja kekseliäämpi. Tämä nostaakin kappaleen ehdottomaan eliittiin tällä levyllä. Samoin levyn melodisin ralli, More Then Life, on erinomainen poikkeus muuten suhteellisen tasapaksuun tavaraan. Mukana tietty puhtaat lauluosuudet. Ei kai niitä nyt voi pois jättää, niinhän se metalcoren ABC-kirja taitaa seisottaa? Erona siihen perinteisempään tavaraan on päällekkäin vedettyjä puhtaita osuuksia ja murinaa, mielenkiintoista ja aavistuksen omaleimaista.

Bostonilainen kakku on yritetty tehdä kerroksittain, mutta siitä on hiivan puutteessa tullut aavistuksen liian lättänä. Ei pannukakku, mutta ei myöskään mikään hääkakku. Kenties lomakahveihin tarkoitettu pullapitko saattaisi parhaiten tuossa konditorien salatussa maailmassa kuvata tätä paistosta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-07-15
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.