Naglfar – Pariah

Viikinkimytologian mukaan pahat voimat astuvat maailmanlopun koittaessa kuolleiden kynsistä rakennettuun laivaan, Naglfariin, ja hyökkäävät jumalia vastaan. Kirotun paatin kaimaksi nimetyn ruotsalaisyhtyeen ruorissa sen sijaan ilmeisesti nukutaan, sillä suunta on viime vuosina ollut huolestuttavan samankaltainen kuin naapurimaan ylpeydellä Dimmu Borgirilla. Orkesterin ensimmäinen levy Vittra säväytti ylittämättömällä nimikkobiisillään, johon verrattuna muut kappaleet ovat tuntuneet sieluttomalta plätkytykseltä. Tuoreimmalla albumilla tuon nerokkaan yksittäisen raidan muinainen sekä lohduton tunnelma on tipotiessään ja tilalla on teknisesti sekä soitannollisesti pätevää black metalia hienoisilla deathvaikutteilla.

Nopea, tasapaksu ja kliininen hybridimetalli tuntuu olevan päivän sana vanhojen konkareiden joukossa, eikä Naglfar tee poikkeusta. Tuplabasareilla ryyditetty peruskaahailu toimii keskinkertaisena taustamusiikkina, mutta minkäänlaisia tuntemuksia se ei saa aikaan. Samoja merkkejä oli toisaalta kuultavissa jo kymmenen vuotta sitten ilmestyneellä debyytillä, joten yhtyeen faneille kyseessä voi olla tervetullut julkaisu. On seassa onneksi muutama onnistunutkin melodia, esimerkiksi And the World Shall Be Your Graven Dark Tranquillitya muistuttava kahden kitaran yhteistyö. Pariahia kuunnellessa ei silti voi välttyä siltä tunteelta, että täysin samankaltaista musiikkia on tehty jo aivan tarpeeksi.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-21
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.