Jennie Tebler – Silverwing

Maailma menetti suuren metallinimen kesällä 2004, kun yli 20 vuotta raskasta musiikkia säveltänyt tukholmalainen Quorthon siirtyi Valhallaan sydämen vajaatoiminnan seurauksena. Mustan ja eeppisen metallin syntyyn aktiivisesti vaikuttanut herra ei ollut enää kuuluisassa 27 vuoden rocktähti-iässä, mutta alle nelikymppisen metalli-ikonin siirtyminen ajasta ikuisuuteen järkytti monia. Yksi pahimman iskun kokeneista yksittäisistä ihmisistä lienee Jennie Tebler, jolla oli ilmeisesti pitkään vispilänkauppaa Quorthonin kanssa. Silverwingin oli aiemmin tarkoitus olla suuremman mittakaavan projekti, mutta vain nimikappale saatiin valmiiksi ennen maestron poismenoa. Quorthonin tuottajaisä Börje Forsberg ja Tebler päättivät lopulta julkaista kappaleen singlenä ikään kuin testamentiksi, vaikka eiköhän arkistoista löydy tulevina vuosina muutakin Black Markin julkaistavaksi kelpaavaa materiaalia.

Silverwing palveleekin paremmin eräänlaisena muistoesineenä kuin todisteena Quorthonin sävellystaidoista. Nimiraita on viimeisiksi Bathory-kiekoiksi jääneiden Nordlandien soundimaailmalla ja osittain tyylilläkin varustettu keskitempoinen ja aavistuksen eeppinen kappale, joka kuitenkin erottuu miehen muista tekeleistä jokseenkin rokkaavalla kitaroinnillaan. Lake of Tearsinkin levyillä laulaneen Teblerin suoritus on sellainen kuin odottaa saattaa: heleä ja kaunis naisääni sopii kappaleen tunnelmaan mainiosti ja luo kertosäkeeseen eteerisen haikean koukun. Raita ei kuitenkaan edusta mitenkään unohtumatonta materiaalia, ja varmasti vanha Q olisi synnyttänyt erilaisen sävellyksen, jos olisi tiennyt sen päätyvän viimeiselle julkaisulleen. Isä-Forsbergin luoma äänimaailma on erittäin tunnistettava ja sopivan rosoinen, mutta antaa kuitenkin kappaleen kantavan melodian nauttia parrasvaloista.

Silverwing-raidan julkaisu sellaisenaan olisi ehkä vaikuttanut hieman halvalta ratkaisulta, joten singlen B-puoleksi on äänitetty Teblerin lauluilla uusi versio Song to Hall Up High’sta. Hammerheart-levyn 15 vuoden ikäisen akustisen klassikon muut soittimet ja ääniefektit on kaapattu suoraan alkuperäisversiosta, joten mitään mullistavaa tämäkään raita ei esittele. Hautajaismaiseen tunnelmaan se sopii toki hyvin, ja Black Markin ratkaisu on helposti ymmärrettävissä.

Silverwing ei ole mikään musiikillinen mestariteos, ja Quorthonin kuoleman tavoin se jättää musiikinkuluttajalle lähinnä tyhjän olon. Kuriositeettiarvoa nimiraidalla toki on, mutta sitä tärkeämmäksi julkaisulla tuntuu nousevan läheisten surutyö. Kansilehtiin painettu Teblerin kirjoittama muistoteksti on suoraa kaipuuta, ja päällimmäisiksi jäävät lopulta Song to Hall Up High’n viimeiset rivit:

Northern wind take my song up high
To the hall of glory in the sky
So its gates shall greet me open wide
When my time has come to die

Näinhän se menee. Ei elämästä hengissä selviä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-15
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.