Chant, The – Sighs

Kymmenisen vuotta kasassa ollut The Chant tarjoilee niin musiikin kuin ulkoasunkin osalta tyylitajuisesti toteutetun paketin melankolista ja jokseenkin kevyttä tunnelmametallia. Mielleyhtymiä tulee helposti Judgementin aikaiseen Anathemaan ja jopa kotoiseen Raptureen, mutta ajoittain The Chant hokee mantraansa suorastaan popahtavasti.

Tunnelma pysyy kautta 22-minuuttisen teoksen hauraana ja sateisen harmaana, eikä ruotsalaisten suosimia aggressiivisempia ja rokkaavampia elementtejä edes tavoitella. Soundit myötäilevät sujuvasti kappaleiden tunnelmaa, sillä kitaran rauhallinen surina ja jokseenkin pehmeät leadit antavat hyvän pohjan Ilpo Paaselan hartaalle äänelle. Mies hoitaa tehtävänsä ammattitaitoisesti ja vaihtelee taitavasti äänensä sävyä tunteettoman kyynisen ja voimakkaasti eläytyvän tulkinnan välillä.

Sighs sopii luontevasti niin keskittymistä vaativaksi tekeleeksi kuin harmaiden ajatusten taustamusiikiksikin, mutta erityisen mieleenjääviä yhtyeen kertosäkeet eivät avausraita Cold Comfortia lukuun ottamatta ole. The Chant panostaa omien sanojensakin mukaan tunnelman ja kokonaisuuden luomiseen, ja etenkin ensimmäisessä kokenut yhtye onnistuu tyylikkäästi. Neljään kappaleeseen ei tyylirikkoja mahdu, vaan miellyttävä melankolinen yleisvire säilytetään ensimmäisestä nuotista viimeiseen mollisointuun asti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-16
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.