Presto Ballet – Peace Among The Ruins

Näin Dream Theaterin taannoisen Helsingin keikan jälkeen on syytä mainita sellainenkin tosiasia, että tätä nykyä voi levykaupoista löytää monen heidän hengenheimolaisensa tuotteita kotiinsa kuultavaksi. Yksi näistä on aktiivikansalaisen, entisen Metal Church -kitaristi Kurt Vanderhoofin luotsaama Presto Ballet. Bändin nimeä ei ilmeisesti ole kierrätetty markkinointiosaston kautta, mutta yhtäkaikki, itse musiikki toimii, eikä kuulosta laisinkaan yhtä omituiselta, kuin bändin nimi.

Melko tuoreen kuuloisia viisiminuuttisia on jossakin Rushin, Yesin ja Kansasin ja toisinaan myös 80-lukulaisen brittipopin, kuten Tears For Fearsin hengessä saatu kasaan ja vaikka musiikista huokuukin ehkä monin paikoin liikaa tiettyjen vastaavien kollegabändien tuotokset, lunastaa Presto Balletkin paikkansa musiikkibisneksessä tiukalla soittotaidolla ja ennen kaikkea hyvillä biiseillä.

Ehdoton bändin kantava rakenne on vahvasti vokalisoiva Scott Albright, joka on tehnyt yhteistyötä mister Vanderhoofin kanssa aikaisemminkin. Biisien moni-ilmeiset sovitukset entisestään kasvattavat levyn kuunteluikää vuosilla ja taidokkaat basso-ja kitaraharmoniat monin paikoin antavat kuulijalle hyvän mielen.

Biisien kärkikaartia kuullaan jo kolmen ensimmäisen otoksen aikana ja ote kantaa vahvasti loppuun saakka. Vahva 70-lukulainen soundimaailma antaa entisestään aimo annoksen viehättävyyttä lisää, biisien nauhoitus tapahtuikin näet vanhoja analogisia nauhoja käyttäen. Kun musiikki ilmentää vielä vahvasti amerikkalaista stadionrock-perinnettä, on Presto Balletin mukana mieluisaa kulkea pienehkö aikamatka uuden mantereen puolelle parin-kolmenkymmenen vuoden päähän.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-05
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.