Leaves´ Eyes – Vinland Saga

Leaves’ Eyesin toisen pitkäsoiton Vinland Sagan nimessä ei ole kirjoitusvirhettä, sillä levy ei liity mitenkään Suomeen. Kyseessä on sen sijaan teemalevy, joka kertoo viikinkipäällikkö Leif Eriksonin tuhannen vuoden takaisesta seikkailusta Grönlannin vesillä. Eriksonin retkikunta ”löysi” sattumalta Pohjois-Amerikan rannikon, jota alettiin kutsua Vinlandiksi. Bändin keulakuva Liv Kristine Espenaes Krull on ammentanut levyn sanoitukset Eriksonin retkistä kertovista saagoista, ja onkin onnistunut luomaan mielenkiintoisen kokonaisuuden. Atrocityn jäsenistä koostuva soittajakunta ja taidokkaasti käytetyt sinfoniorkesterin soittimet luovat levylle omaperäisen soundin, jonka kruunaa Liv Kristinen huimaavan kaunis ääni. Mukana on myös sopiva annos keltti- ja goottimystiikkaa unohtamatta norjalaista kansanmusiikkia, josta on myös napsittu vaikutteita.

Levy käynnistyy Vinland Sagaksi nimetyllä introlla, johon jouset ja Liv Kristenin ääni luovat hienon elokuvatunnelman. Ensimmäinen varsinainen biisi Farewell Proud Men esittelee Leaves’ Eyesin metallisempaa puolta, joka ei yllä kovin korkealle rankkuutensa puolesta. Tunnelmaa kappaleeseen sen sijaan on ladattu hurjasti, ja laulaja käväisee välillä aika lähellä Tarja Turusen äänialaa. Levyn potentiaalisin hitti on sinkku-ep:näkin julkaistu goottisävytteinen Elegy, jonka hiljaisena särisevät kitarat ja kaunis kertsi säilyvät mielen sopukoissa. Bändin heikoin lenkki on tuottaja Alexander Krull, jonka öriseviä lauluosuuksia kuullaan valitettavasti muun muassa Solemn Seassa ja The Thornissa. Parhaat hetket ajoittuvat levyn loppupuolelle. New Found Landin dramaattinen ote ja sinfonielementit ovat mannaa. Samantyyppinen on myös Twilight Sun, jossa laulu käy taas oopperakorkeuksissa ja kitarasoundiin on yhdistetty tällä kertaa viulua.

Kokonaisuutena varsin hienoa levyä piristävät myös norjankieliset osuudet, jotka Liv Kristine tulkitsee henkeäsalpaavan kauniisti. Mystistä tunnelmaa lisää entisestään myös se, että Amhrán-niminen biisi esitetään laulajan itse keksimällä kielellä. Kaikista myönteisistä puolistaan huolimatta levystä jää aavistuksen sekava ja kliininen kuva. Sälää on ahdettu mukaan välillä turhankin paljon, mikä ei sovi etenkään levyn seesteisiin kohtiin. En silti epäile hetkeäkään, etteikö levy miellyttäisi esimerkiksi Nightwishin balladiosaston nimeen vannojia.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-06-03
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.