Fantômas – Suspended Animation

Tämän vuoden huhtikuun jokaiselle päivälle löytyy nyt oma raitansa – Suspended Animationiltä. Se on lähes kolmevarttinen, hektinen nauhurileikki seuramatkailevan harrastelijavideoijan silmin aina mustavalkeiden ensimikkien höyrylaivoilta, pastelliväreihin dipatun skitsofrenisen sorsan kautta suurisilmäiseen japsiviihteeseen. Katsotaan, annatko lapsesi katsoa piirrettyjä tämän jälkeen. Patton & Co.:n kauhun mestariteoksen, Delirium Cordian, tapaan toimii piirrostrippikin ylivoimaisesti parhaiten kokonaisena nielaistuna. Open wide!

Sarjakuvamaailman samplauksessa onnistutaan suhteellisen hyvin pysymään kaukana ei-toimivista klisheistä, ja keskitytään sen sijaan toimiviin sellaisiin. Värikkäitä yllätyksiä on luvassa. Siinä missä mainiolla Director’s Cutilla – hyvin mahdollisesti maailmanhistorian parhaalla cover-levyllä – tunnisteltiin Pattonin ajatusrattaiden välistä pursuavia elokuvamusiikin helmiä, vilisee Suspended Animationille altistuneen silmissä doupattuja maantiekiitäjiä ja punasilmäisiä, höyryäviä ankkoja. Patton on ilmeisen mieltynyt moisen “bongauskuuntelun”, taikkapa toisin sanoin “assosiaatiobingon” konseptiin, ja mikäpä siinä. Musiikkiin, tai paremminkin sen kuunteluprosessiin, saadaan näin koverrettua kokonaan uusi askel, sekä myös omalaatuista ei-niin-vakavamielistä haastetta.

Äänimaailma on mitä sen tulisikin olla – kuin lasinsiruihin upotettu pesäpallomaila. Välillä siirrytään sujuvasti television ruudun lasisiin maisemiin, ja välillä leikkihuoneen muoviseen elastisuuteen. Sitten revitään sarjakuvalehtiä silpuksi ja juostaan ikkunan läpi sakset kädessä. Perussunnuntai, siis. Hangiksessa mahdollisesti hirvittävin kuviteltavissa oleva tapahtuma, olisi herätä sidottuna sänkyyn kun ensimmäinen päivä neljättä 2005 tärähtäisi lasiin.

Pattonin entuudestaankin versatiiliksi tiedetty turpaperformanssitaide venyy entisestään. Lombardon viriilin mättöurheilun, Trevor Dunnin läskin bassolypsyn ja Buzz Osbornen terävän kitaroinnin lisäksi myös yhtyeen dynamiikan ja tunnelman hallinta suorastaan kauhistuttaa. Moni kartiokorva tulee kyllä kokemaan melodiatarjonnan läpikotaisin hieman liian nihkeänä. Tiedostettu valinta, tämäkin. Huomion kohteena viihtyvä leikkisästi jyräävä rytmiikka taas toimii kuin viipaloitu leipä. Erityisvaroituksena mainittakoon, että on olemassa varsin pelottava korrelaatio Suspended Animationin kuuntelun ja alasimen alle jäämisen välillä. Katuun liiskattu viitonen. That’s all folks.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-27
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.