Jermaine – Promo 05

Emo pitää yleensä huolen poikasistaan, ja varsinkin silloin kun isäntä on katselemassa muita potentiaalisia emo-ehdokkaita vehreimmissä kaislikoissa, mutta tässä tapauksessa Pirkkalan kaislikot ovat sen verran vihreitä ennen kesäkuuta, ettei muualle tarvitse lähteä apajoimaan. Yle-X:n keskustelupalstalla suhteellisen paljon positiivista huomiota osakseen saanut Jermaine on harvinaisempaa herkkua kotimaisella emo-kartalla. Yhtyeen kolmas promotuote on erittäin miellyttävää ja valmista kuunneltavaa sellaiselle henkilölle, joka on mieltynyt hieman kevyempään menoon kaikkien näiden tuhansien screamo-trendiurpoilujen jälkeen. Moni saattaisi yhdistää yhtyeen soundimaailmallisesti Disco Ensembleen, mutta jätetään se nyt tässä yhteydessä tekemättä. Aika hienosti sain asiani sanottua mainitsematta sitä ääneen.

Ensimmäisellä kuuntelukerralla olin repiä verkkarini ja heittää lätyn ikkunasta pihalle, sillä vokalisti Pete Mäkelä kuulosti kyllä niin rasittavan nasaalille ja jotenkin nuorelle, että tästä ei tule kuin sanomista. Mutta jo toisella kerralla huomasin, että tätähän alkaa jopa sietää ja homma alkoi oikeastaan toimia. Hieman samaa suhtautumista on itselläni ollut aikanaan muuan Teemu Brunila -nimiseen laulajaan, tosin vain sillä erotuksella etten hänen naukumistaan koskaan ole oppinut sietämään. Ja ehkei minun edes tarvitse.

Kitarointi näillä neljällä kappaleella on raikasta ja Tuomas Lammin bassottelu antaa ryhtiä kappaleiden rakenteisiin, jotka ovat varsin hyvää tekoa. Eli tukijalka on vankalla maaperällä. Goodbye Sign on reipas kappale, jonka fiilikseen ja hieman ensembelmaiseen kertosäkeeseen on panostettu paljon ja panostaminen on todellakin kannattanut. I Took A Bullet on rauhallinen kappale, jonka utuinen ja hieman unisen oloinen tunnelma on täysin vastakohtainen esimerkiksi avausraidan raikkaalle poreilulle. Vaikka raskautta kappaleen keskiosassa hieman on tuotu esille, ei tarkoitus kuitenkaan ole tehdä mitään massiivisen jyräävää. Levyn päättää kenties kaikkein pirtein ja moniulotteisin kappale. Plastics tuo hieman mieleen ruotsalaisen Brainpoolin, mutta astetta raskaampana. Voin taata, että mikäli keikkailurintamalla alkaa tapahtua, niin kyllä yhtye tullaan huomaamaan laajemmaltikin kuin Noisen ja Yle-X:n sivuilla.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-05-06
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.