Tuomari Nurmio & Alamaailman Vasarat – Kinaporin Kalifaatti

Kun yhteen liitetään kaksi suomalaisen musiikin omaleimaisimpia kokoonpanoja, Tuomari Nurmio & Tohtori Hillilä ja Alamaailman Vasarat, luulisi lopputuloksen olevan mestarillisen nerokas. Näin onkin melkein. Kun ensimmäistä kertaa näin tämän oktetin elävänä, jäi harmittamaan se, että yhtye soitti pelkästään Nurmion biisejä. Toivomus uudesta yhdessä tehdystä materiaalista tuli toteen, joten ei saisi valittaa, mutta…

Aluksi Kinaporin kalifaatti kuulostaa kokoelmalta tyypillisiä Nurmio-stygejä, joita Vasarat säestävät tuttuun etnis-eklektiseen tyyliinsä. Molempien osapuolten musiikkiin tutustuneena levy kuulostaa vain hyvältä kompromissilta, eikä näiden kahden erinomaisuuden fuusiolta. Pikku hiljaa alkaa kuitenkin arvostaa toisaalta Vasaroiden taidokasta tapaa sovittaa kuvitteellisen maailmanmusiikkinsa nurmiomaiseen laulumuottiin sopivaksi ja toisaalta Tuomarin Kallio-estetiikkaa sekä itämaista ja uskonnollista kuvastoa yhdisteleviä sanoituksia. Teksteistä löytyy paitsi pesunkestävää Tuomari-riimittelyä myös kantaaottavuutta ja satiiria, josta herkullisimpana osoituksena Paavi Roskapankissa –swing-irrottelu.

Vaikka tekijätiedoissa lukee säv. san. Nurmio, on Kinaporin kalifaatti mitä vahvimmin yhteislevy. Tilannetta tasoittaa se, ettei levyllä ole kitaraa lainkaan. Nurmio jättää siis instrumentaalipuolen Vasaroiden ja Hillilän huoleksi ja keskittyy itse lauluun. Vaikkakin tämä luo soinnillisesti yhtenäisen ilmeen levylle, olisi kyllä ollut mielenkiintoista jos jollakin raidalla olisi sellojen, puhaltimien ja perkussioiden rinnalla kuultu Handen velmua bluesrock-kitarointia.

Ns. itämaiset tuulahdukset eivät ole kummallekaan ryhmälle vieraita. Klezmer/kebab-henkisyys on tunnetusti osa Alamaailman Vasaroiden musiikkia, mutta myös Tuomari Nurmio on osoittanut kiinnostusta orientaalisiin sävyihin. Ensimmäisellä Kohdusta hautaan -levyltähän löytyy Ankara-ralli ja pari vuotta sitten Nurmio julkaisi kriittisesti Lähi-idän tilanteeseen suhtautuvan Arabian kuu -singlen, joka löytyy myös uutena versiona Kinaporin kalifaatilta. On sinänsä täysin vinksahtanutta, että kaksi suomalaista bändiä ovat löytäneet yhteisen sävelensä ”idästä”. Se, että tämä näennäisetnisyys kuulostaa täysin luonnolliselta, on yksi levyn suurimmista viehätyksistä.

Vauhdikkaasti humppaava Kuvernöörin tytär, tumman viettelevästi svengaava Karavaani kulkee ja perinteisiä nurmiomaisuuksia ja raskaampaa vasarointia yhdistelevä Kolmannen linjan Mona Lisa ovat kaikki mahtavia esityksiä eikä levyllä juurikaan heikkoja lenkkejä ole. Mutta lukuisten pyörähdystenkään jälkeen ei alussa vaivanneesta kompromissihenkisyydestä pääse eroon. Kun kaksi visionääriryhmää yhdistävät voimansa, on tietenkin mahdotonta päästä mihinkään lopputulokseen ilman keskinäisiä taiteellisia kompromisseja. Kinaporin kalifaatin kappaleista puuttuvat kuitenkin kummankin ryhmän parhaimmat piirteet. Rönsyilyt kahden osapuolen ydinosaamisen alueille olisi saattanut olla eduksi, mutta toisaalta tällainen tasaisempi ote palvelee paremmin kokonaisuutta.

Tuomari Nurmion suunnasta lähestyvien kuulijoiden korvissa albumi kuulostaa varmasti jännän eksoottiselta, ehkä liiaksikin, ja Alamaailman Vasaroiden fanit taas saattavat kummastella sitä, että lempiyhtyeensä ei innostu todellisiin revittelyihin. Kinaporin kalifaatti on kaikesta huolimatta hyvin poikkeuksellinen levy, johon kummankaan yhtyeen kuuntelijat eivät joudu pettymään. Veikkaisin, että parhaiten levy iskee niihin, joille molemmat artistiosapuolet ovat ennestään tuntemattomia.

Bonuksena tuleva viiden kappaleen live-DVD on sekin hieno, ja siinä mielessä harvinainen, ettei muita virallisia taltiointeja näistä kahdeksikon esittämistä Nurmio-klassikoista ole olemassa. Ensimmäinen painos levystä myytiin loppuun, enkä tiedä tuleeko DVD:tä seuraaviin painoksiin, mutta pelkästään Lasten mehuhetken ja Manalan mykistyttävien tuimisteluversioiden takia tämä DVD kannattaa etsiä käsiinsä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-05-09
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.