Levyarvostelut

Ruoska – Radium

Ruoska on tällä hetkellä ainut eteläsavolainen metallibändi, joka nautti edes jonkinlaista kansallista suosiota. Hakkaava rytmi, koneet ja Mennanderin rujo vokalisointi, siinä elementit, jotka parhaiten kuvaavat bändin vuosien saatossa hioutunutta omaa soundia.

Edellinen albumi Riisu kuulosti vielä vähän hapuilevalta harjoituskappaleelta, mutta nyt bändi on ottanut todella rohkean askeleen. Se on tietoisesti nostanut koneet tasavertaisiksi perinteisten soittimien rinnalle, mikä tuntuu olevan kokonaissoundin kannalta juuri oikea ratkaisu.

Ennen levyn ilmestymistä fanien oli mahdollista kuulla jo useita Radiumille päätyneitä kappaleita. Mm. Veriuraa ladattiin mp3-versiona yli 6000 kertaa. Singlenä julkaistu Tuonen Viemää käväisi jopa singlelistan top 10:ssä. Tuonen Viemästä on singlelle väännetty bonukseksi hämmentävä eurohumppaversio!

Bändin sanoituksista vastaavat kitaristi Ahvenranta ja bändin sisäpiirissä vaikuttava hovitekstinikkari Kuokkanen. He jättävät symbolien ja kielikuvien avulla kuulijan mielikuvitukselle juuri sopivasti tilaa. Samanlaista tekstin käsittelyä levyillään viljelee myös Saksan industrialmetallin tunnetuin edustaja Rammstein.

Muutamassa kappaleessa on muutenkin tarttumakohtia Rammsteinin ensimmäiseen levyyn Herzeleidiin. Toisaalta Rammstein käytti koneita varsin säästeliäästi ensimmäisen levyn aikoihin, eikä ole viimeisillä julkaisuillaan ollut mitenkään erityisen rankka. Ruoska taas puskee biisit tiukalla asenteella eikä tunnu välittävän jatkuvasta vertailusta muutenkaan.

Pari puuduttavaa junnaustakin on mukaan valitettavasti eksynyt. Irti, joka polkee jotenkin paikallaan ja on biiseistä lähimpänä saksalaisen aiemmin mainitun bändin touhuja ja Multaa Ja Loskaa, joka on keskeneräisen oloinen.

Pikavauhtia päähän soimaan jäävien kappaleiden lisäksi (Veriura, Käärmeenpesä, Tuonen Viemää ja Narua) levyllä on myös materiaalia, joka vaatii useamman kuuntelukerran ennen kuin niistä saa tolkun. Levyn päättävä Isän Kädestä on ruman kaunis sävellys, jolla Mennander laulaa useat kollegansa hurmeiseen suohon.

Ruoska herättää ”syntikkapopillaan” erittäin voimakkaita tunteita niin puolesta kuin vastaan. Toisille se on pyhät häpäisevä luopiobändi ja toisille taas uutta vieroksumaton ja ennakkoluuloton viisikko, joka toteuttaa omia visioitaan. Pisteistä voitte päätellä kumpaan porukkaan nämä rivit kirjoittanut henkilö kuuluu.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-04
Arvostelija : Jari Kuusisto

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.