Metallica – Some Kind Of Monster 2 DVD

Myös meidän, ketkä lopetimme kyseisen bändin aktiivisen kuuntelemisen Loadiin, kannattaa tämä elokuva katsoa. Dokumentin tekijöillä on ollut vahva näkemys siitä, miten suunnattoman rikkaiden ikuisten teinien elämästä saadaan viihdyttävää draamaa.

Itse dokumentti on mielestäni aivan loistava. Parin tunnin aikana käydään kotikatsomossakin lähes kaikki tunteet myötähäpeästä, liikuttumisen kautta vapauttavaan nauruun läpi. Eli dokkari todellakin kosketti minua. Pojilla on rahaa, mutta sitä sivuseikka ei tuoda liikaa esille. Kateuden peikkoa herätellään esim. kun Ulrichin mieletön huvila vilahtelee kuvissa. Eivätkä Kirkin talo ja hevostilakaan aivan murjuilta näytä. Myös Hetfieldin ”tuunatut” kulkupelit kiinnittävät huomion.

Vaikka tarkoitus on arvostella nimenomaan DVD–julkaisua, en malta olla puuttumatta Ulrichin ja Dave ”you better know who I am” Mustainen kärsimysnäytelmää muistuttavaan keskusteluun. Mustaine väittää suu mutrulla Ulrichin varastaneen 20 vuotta hänen elämästään, ja tivaa Larsilta aivan absurdeja juttuja tyyliin, tajuaako Ulrich miltä Mustainesta tuntuu. Voi herra paratkoon! (lisää tähän lempparikirosanasi) Megadeth on myynyt kuitenkin yli kaksitoistamiljoonaa levyä! Haloo!

Aitoon amerikkalaiseen tyyliin ihmiselle täytyy alleviivata erilaisia tunnetiloja. Jos bändillä menee huonosti, niin näytetään välähdyksinä ovien paukutusta, fuck – sanan voimakäyttöä ja oluen räkimistä studion lattialle. Jos taas elämä hymyilee, niin ajellaan avoautolla, hurjastellaan vesijeteillä ja annetaan grouphugeja.

Kakkoslevyllä on joitakin hersyviä poisjätettyjä kohtauksia. Niistä huvittavin on ehkä kohtaus, missä Hammettilla on suunnattomia vaikeuksia oppia melko yksinkertaiselta kuulostava riffi. Vaikka Hetfield hymisee sitä Kirkille kuin pienelle lapselle, eivät sormet meinaa millään taipua otelaudalle. Maestro hikoilee kuin pieni porsas ja on silminnähden tuohtunut tilanteesta. Kirk on muutenkin melko eksyksissä koko elokuvan ajan.

Kaiken kaikkiaan elokuva on bändin selviytymistarina, mutta Hetfieldin perustavaa laatua oleva persoonallisuuden muutos on myös hienoa katsottavaa. Bändin palkkaama terapeutti taisi oikeasti tehdä hyvää työtä bändin kanssa. Tohtori Phillin jatkuva roikkuminen eri kohtauksissa käy kuitenkin hermoille. Ukkeli höpöttää välillä kuin olisi Metallican viides jäsen.

Materiaalia kahdella levyllä on niin paljon että livettää ja kumpikin levy on täyttä tavaraa. Olitpa sitten Metallica–fani tai et, niin suosittelen lämpimästi hommaamaan tämän paketin. Kyllä tämä paras musiikkidokumentti on minkä minä olen koskaan nähnyt.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-23
Arvostelija : Jari Kuusisto

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.