Wednesday 13 – Transylvania 90210: Songs Of Death, Dying And The Dead

Wednesday 13 on jälleen noussut haudastaan. Tällä kertaa kuitenkin yksin. Kerrottakoon niille, joille kyseinen Keskiviikko on vielä tuntematon nimi, että tämä herra on nähty aikaisemmin melko suureen suosioon nousseen Murderdollsin sekä kulttimaineen saavuttaneen The Frankenstein Drag Queens From Planet 13:in vokalistina. Eläviä kuolleita tarjoillaan myös miehen debyyttisoololla, välillä onnistutaan ja välillä saa kuulija hakata päätään seinään herätäkseen yksipuolisen menon turruttumana.

Transylvania 90210 on nimensä mukainen levy. Melko moni varmaankin muistaa teinisarja Beverly Hills 90210:n. Olihan tuo silloin junnuna mukavaa katsottavaa, mutta ei hemmetti sitä nykyään kyllä katsoisi se kuuluisa Erkkikään. Samoin käy kyllä Transylvania 90210:n kohdalla. Vanhat äijät leikkivät zombie-leikkejä tajuamatta, että se legopala siellä patterin välissäkin olisi kiinnostavampaa.

Transylvania 90210 on varmasti tarkoitettu b-kauhuleffojen soundtrack -tyyliseksi albumiksi, mutta pidemmän päälle kappaleet, joilla on sellaisia nimiä kuin I Walked with a Zombie, Look What the Bats Dragged In sekä Post Mortem Boredom, alkavat yksinkertaisesti pitkästyttää. Horrorpunk on hyvin tehtynä erittäin mielenkiintoinen alalaji, mutta Wednesday 13:in tapa tuupata kyseinen köntti rautalangasta väännettynä istumaan keittiön pöydälle ei vain toimi. Hieman vihjailevampi tapa antaisi paljon enemmän tästäkin levystä, mutta tällaisena se on vain huono.

Pari onnistunutta kipalettakin toki on mukaan eksynyt. I Want You…Dead on suoraviivaisuudestaan huolimatta raikas punkrenkutus, jossa on riittävästi energiaa ja Elect Death for Preidentin sarkasmi puree varmasti suomalaisiiin. Kyseinen raita on muuten herra Keskiviikon mukaan hänen ensimmäinen kantaaottava biisi, eikä ollenkaan huono sellainen. Vote for Me and I Legalize Everything -laina kuvannee, millainen presidentti tarjolla olisi.

Ikäväkseni joudun kuitenkin toteamaan, että Wednesday 13 osoittaa ensimmäisellä soololevyllään ainoastaan sen, ettei hän osaa tarttuvia punkralleja väsätä ainakaan yksin eikä kovin erikoisia tunnelmiakaan luoda. Enemmänkin miehen bravuureja ovat kliseiset köntit, jotka ovat yhtä kuolleita kuin Hermusen keskusteluohjelmat.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-27
Arvostelija : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.