Adrenaline – My Way Out

Törmäsin Full Dieselin linkkiosastolla Walsallista kotoisin olevaan yhtyeeseen ja ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Miltähän mahtaa brittien meininki kuulostaa. Britanniasta ei kamalasti ole suurempaan suosioon noussut näitä uudemman aallon metalliyhtyeitä. On vaan ne legendat, joita tuskin tarvinnee mainita, sekä sitten tuo poppisosasto. Brittien osaksi on ehkä jäänyt tälläinen paikallinen demoilu ja keikkailu. Tässä kuitenkin osviittaa siitä minkälaista tavaraa siellä kostealla saarella kellareissa väännetään.

Viisikon soundia voisi luonnehtia muutamalla kotimaisella yhtyeellä. Elikkäs jyväskyläläinen Jacks Of All Trades ja turkulainen Out Of Bounds. Ulkomaanpelleistä mieleeni tuli ensikuunteluilla (hed) p.e., vai miten helkkarissa tuo yhtye nyt päättää milläkin levyllä nimensä kirjoittaa. Ja jostain kaukaa menneisyydestä kumpuaa takaraivooni sellainen orkesteri kuin Black & White. Yhtye on yksi niistä rehellisen räppimetallin pioneereistä.

Rokkaavia riffejä, melodisia kertosäkeitä ja räpäytysvokaleita. Siinä resepti kaikessa simppeliydessään oikeastaan on. Paketilla homma toimii mielestäni erittäin hyvin. Vaikka kyseinen musiikkityyli ei ole ollut muotia aikoihin, niin silti tämä jollain tavalla tuo niitä vuosien takaisia, lämpimiäkin, tuulahduksia. Demon taso on oikeastaan Gaussin-käyrää myötäilevä. Eka ralli on suhtellisen ok, toinen on loistava ja kolmas taas vuorostaan ok. Keskimmäinen eli Dead Inside on biiseistä vähiten räpäytystä sisältävä ja ehkä juuri siksi se toimii parhaiten. Kappaleen alun seesteisyyden jälkeen löydään klapit uuniin ja aloitetaan riffittely. Laulaja Bo tuo äänenkäytöllään hieman punkahtavia elementtejä biisiin ja kitarat tukevat erinomaisesti.

Kaksi muuta kappaletta ovat sitten enemmän sitä räpäyksen ja pompun yhdistelyä. Dead Insiden asennepohjainen meuhkaaminen on aavistuksen saanut vetäytyä syrjään. Rullaavuus ja melodisuus ovat ottaneet Adrenaline– ja My Way Out -biiseissä hienoisen niskalenkin. Kokonaisuudessa tämä kolmen biisin annos on aika sopiva määrä ja toimii kyllä. En tosin lähtisi kokonaista albumia yhdeltä istumalta kuuntelemaan, sen verran monotoniseksi saattaisi homma käydä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-14
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.