Dead Samaritan – Bone Hill Revelation

Dead Samaritan on perustettu vuonna 2001 ja nyt tämä viisikko on julkaissut kolmannen demonsa. Edelliset ovat tulleet noin vuoden välein, poikkeuksena hiljaisempi vuosi 2003. Nuo aiemmat demot tehtiin The Beauty Of Dying -nimen alla. Yhtyeen jäsenistöstä muutama herra vaikuttaa myös Dead In The Water– ja Arcadian-kokoonpanoissa. Ja onhan kannuttelija Janne Honkanen vielä mukana Jalostamo-nimisessä orkesterissa, joten työsarkaa riittää muuallakin. Olisiko tässä syynä Dead Samaritanin hiljaisehkolle julkaisutahdille.

Yhtyeen tyyliä voisi luonnehtia kolmella eri tyylilajilla. Death metal, black metal ja thrash. Kyllä tässä liikutaan aika vanhan liiton luokkakekkereillä. Soitollisesti riffit koostuvat thrash-osastosta, muun soitannon ollessa perinteisempää kuolo-osastoa. Lauluissa taas vuorottelee kuolo ja bläkkis. Vokalisti Pasi Lehtinen päästelee suustaan välillä aikamoisia korahduksia. Välillä taas lauletaan samaan tyylin kuin norjalaisilla piruntorjuntabunkkereiden polttajilla on tapana. Levyllä voi melkein haistaa bensiinin ja rikin katkun. Soitollisesti ollaan aika mallikkaalla tasolla, joten sen suhteen en moittimista viisikon työskentelystä löydä, vaikka niitä yritin etsiä. Ainoat miinukset meikäläiseltä tulee laulusta. En oikein koskaan ole tottunut tuohon black metal -tyyliseen, puoliksi kirkumista muistuttavaan lauluun. Se pudottaa kokonaisarvosanaa pykälällä. Uskon silti, että ne jotka tuon tyylista tavaraa kuuntelevat enemmän, saavat levystä ja sen vokaleista paljonkin itselleen. Minä en sitä saanut.

Bleeding Ground on kappale, joka koostuu slayerimaisita riffiseistä ja bläkkisvokaaleista. Alku lupasi omalta puoleltani katsottuna aika paljon, mutta tuo laulutyyli, kuten jo aikaisemmin totesin, ei korvakäytävästäni mahdu kivuttomasti sisään. Välillä tosin vaihdetaan Chris Barnes -tyyliseen murinaan, jossa luonnollisesti on sitä korinaa mukana. Tämä osasto puolestaan toimii huomattavasti paremmin. Kappale on muuten erittäin hyvä ja riffinsä ansiosta kantaa aika mukavasti. Nemesis Thy Name is Sacred on erittäin toimivan riffin ympärille kasattu ralli, joka sisältää hieman muita kappaleita enemmän teknisyyttä. Demon paras biisi on sitten jätetty viimeiseksi. Biisi paiskataan aika vauhdilla käyntiin, eikä sen tempo juurikaan hyydy. Sooloissa on teknisyysaste mielestäni kasvanut ja biisin lopetusosa tuo mileen Machine Headin. Kokonaisuutena hyvä demo, jonka miinukset ovat laulu- ja sounditeknisiä. Soundit ovat hieman tukkoiset, joskaan eivät hirveästi häiritse. Eiväthän demoja tehtäessä ne olosuhteet välttämättä ole niitä Euroopan parhaita.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-10
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.