Hyatari – The Light Carriers

Ensimmäinen mieleen hiipivä ajatus amerikkalaisen Hyatarin esikoista kuunnellessa on se, että yhtye on löytänyt puuttuvan linkin Sleepin ja Neurosiksen välillä. Massiiviset, melkeinpä Sunn0)))-henkisen dronemaisesti surisevat riffit yhdistyvät saumattomasti junnaavaan postdoomiin. Alkuvaikutelma osoittautuu jokseenkin paikkaansa pitäväksi ja tyylillinen fuusio säilyy punaisena lankana läpi levyn. Musiikin monipuolistuessa käsittämään sekä ambientimpaa ilmaisua että lähes sinfonista dramaattisuutta tuo lanka katkeilee ja sotkeutuu muihin aatoksiin. Levyn tultua päätepisteeseensä jää kuva jylhää synkkyyttä ylilyöntienkin uhalla syleilevästä yhtyeestä.

The Light Carriers on seitsemän yhteen sulautuvan kappaleen jatkumo – kunnianhimoinen tuomiopäivän tunnelmaa julistava teos, mikä muistuttaa konseptin tasolla Sleepin Jerusalem-järkälettä. Vokaaleja on erittäin säästeliäästi, mutta muhkeasti murisevassa äänimerestä erottuu toistuvasti epämääräistä, radiosta tai tv:stä sämplättyä puhetta, Tämä synnyttää mielikuvan jonkinlaisesta maailmanloppua edeltävästä, viimeisestä radiolähetyksestä.

Hyatari-trion aikaansaama väkevän painostava tunnelma ei hellitä hetkeksikään. Se valuu yhtä verkkaisen vääjäämättömästi eteenpäin kuin laavavirta. Yksittäisistä kappaleista ei ehkä ole mieltä puhua, mutta eräänlaisena rytmikkäämpänä saarekkeena esiin nousee kovasti Godflesh/Neurosis-henkinen Fourth Realm. Hyatari korvaa omintakeisuuden puutteen vahvalla tyylitajulla ja tajuttoman murskaavilla soundeilla. The Light Carriers kuulostaa äärimmäisimmillään siltä, että maailma romahtaa niskaan. Tämä on kaukana huolettomasta illanviettomusiikista. Yksi kevään eheämmistä, vaikuttavimmista albumikokonaisuuksista.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-21
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.