Järjestyshäiriö – Tuhlatut Päivät, Valvotut Yöt

Nyt napsahtaa kuulijoiden kasvoille lapiollinen powerpopattua punkkia. Järjestyshäiriön debyyttialbumi Tuhlatut päivät, valvotut yöt toimii eräänlaisena kunnianosoituksena 70- ja 80-luvun kotimaisia rockin ja punkin sanansaattajille. Eput ja Ramonesit on mainittu vaikuttajiksi, seasta onnistuin löytämään myös tuttuja piirteitä Dingon ja Tehosekoittimen tuotoksista.

Kiekon kaksitoista raitaa etenevät tahdikkaasti, kitarat vinkuvat ja rokkilyriikka taustalauluineen on saatu kasattua perusrenkutusta vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Singlelohkaisu John Doe tuo parhaiten esiin edellä mainitut dingomaisuudet. Laulajakitaristi Juhon lauluääni ei poikkea paljoakaan Neumannin ilmaisutavasta. Onneksi Juho päihittää dingot sävellyspuolella, minkä eteen selvästikin on valvottu useita öitä. Sanoituksista vastanneen rumpali Mikon kirjoitelmat ovat maanläheisiä ja helposti lähestyttäviä tarinoita, joihin ei ole sisällytetty sen suurempaa sanomaa.

Yli viisi vuotta yhdessäoleskelua on saanut Järjestyshäiriölle aikaan vankan musiikillisen pohjan, jolla kehtaa jo pienimuotoisesti leveillä kotimaan rokkimarkkinoilla. Paikoin ilmenevä liian hidas etenemistahti ja hittibiisien puute karistavat pisteitä lopullisesta arvosanasta. Toivottavasti näihin asioihin saadaan parannusta seuraavan kokopitkän myötä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-07-26
Arvostelija : Ismo Korhonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.