Stam1na – Stam1na
No niin lapsukaiset. Kohta sitä kuulkaas saa Stam1nan debyyttialbumia. Kuten usein asiasta on keskusteltu, niin Stam1na muistuttaa musiikilliselta linjaukseltaan paljon System Of A Downia ja YUP:tä. Huomion kiinnittäviä pop-melodioita, kieroutunutta vaihtoehtorokkia ja uuden ajan thrashia.
Levyn starttaava Ristiriita on trio Hyrde, Pexi, Kakea nopeimmillaan. Kovan luokan jyskettä, kitarasooloja ja vankkaa sanelua pelastuksen kauppaamisesta. Seuraavana raitana tarjotaan Sananen lihasta, jossa vierailevana tähtenä pistäytyy enkelikuoron sijaan Carcosan vokalisti Gaysha: tuimaa toimintaa varpaista äänihuuliin saakka, ärrär!
Sananen lihasta kappaleen tavoin moni vanhempi kappale on kokenut kosmeettisia muutoksia niin ääni- kuin lyriikkarintamallakin. Onneksi nämä muutokset onnistuivat vakuuttamaan paremmin, kuin aiemmin julkaistun singlen b-puolena ollut Pyhä yksinkertaisuus. Erityisesti Väkivaltakunta ja Paha arkkitehti ovat komeita versiointeja vanhoista demo-nypläyksistä. Eipä näissä uusissa raidoissakaan mitään vikaa ole. Kaikki kääntyy vielä parhain päin, Tuomittu, syyllinen ja aiemmin mainittu Ristiriita toimivat vähintään yhtä mehukkaasti, kuin alkumakua tarjonnut Kadonneet kolme sanaa.
Soittimessani pyörivä debyyttikiekko on konkreettinen todiste siitä, että Lemin maaperästä nousee muutakin hyvää kuin peruna. Aiemmin julkaistujen demo-äänitteiden ja yleisön mukaansa tempaavien keikkojen kautta Stam1na on noussut vuosien saatossa kotimaisen raskaan tömistelyn kärkikastiin. Kyse on juuri siitä sisusta, kestävyydestä ja kovasta päästä, jota bändin nimi kuvastaa.
Mitä itse julkaisuun tulee niin aivan täysiä pisteitä en pysty sille millään antamaan. Reilusti yli puolet biiseistä ovat ennestään tuttuja tekeleitä, jotka on tullut kaluttua tehokkaasti vuosien saatossa. Hauskaa sinänsä, että yhtyeen ensimmäinen albumi on pitkäaikaisemmalle kannattajalle eräänlainen Best Of -levy, johon on ympätty kaupanpäälliseksi muutama bonus-raita.
Albumin sisältö on omistettu erityisesti niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet bändiin sen ihmeemmin. Entistä enemmän eloa ja puhtia biiseihin saa hakea live-esiintymisistä, jolloin yhtye on viihdyttävää ja komeaa seurattavaa. Kokonaisuutena Stam1na-levy on vakuuttava aloituspotku, josta yhtye saa lisää vauhtia seuraavia kommelluksia varten. Katsotaan siinä sivussa, kuinka pitkälle tällä potkulla päästään Suomen virallisella albumilistalla.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-02-22
Arvostelija : Ismo Korhonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]