Suffocate Faster – Only Time Will Tell

Mitä yhteistä on Cincinnati- ja Göteborg-nimisillä, eri puolilla maailmaa sijaitsevilla kaupungeilla. Ei varmaan juurikaan mitään, mutta jotenkin tuo Göteborg tulee väkisinkin mieleen kun kuuntelee Suffocate Fasterin Only Time Will Tell -levyä. Yhtyeen juuret ja perustukset ovat hyvinkin syvässä hardcoren maaperässä, joka on kuitenkin aika vankkaa tekoa. Sitä ei kovin pienellä kranaatilla onnistuta horjuttamaan, saati sitten tuhoamaan kokonaan. Mutta tuo Göteborg, tämä haiskahtaa vahvasti tuolle, ah, niin muodikkaalle “atthegatescorelle”. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kas, hommasta saatiin härkänen.

Suffocate Fasterin soitto on erittän brutaalia ja tummaa. Armoa ei anneta, eikä sitä varmaan kukaan ole tullut pyytämäänkään. Periaatteessa tämä straight edge hardcore toimii muutaman biisin annoksena, mutta jo puoli tuntia on aivan liikaa kyseistä junttaamista. Hengähdystaukoja ei breakdownien ja blastien välissä juurikaan tarjota, lukuunottamatta Death Becomes Her -biisin lopetuksen samplejä. Muutamassa biisissä on ihan mukavat ja värikkäät (lue mustat) taustat, jotka toimivat. Mutta kuten sanoin, liika on liikaa. Pitääkö kaiken olla niin helkkarin brutaalia, synkkää, kamalaa, negatiivista, mustaa, ilotonta ja kaikkea muuta noihin sanoihin liittyvää. Olen enemmänkin tuon tavallisemman hardcoren ystäviä, jossa juodaan kaljaa ja pidetään hauskaa. Tämä streittailu tuntuu olevan niin vakava paikka, ettei sen kanssa juurikaan hymyä suoda. Tuotannollisesti levy tuntuu olevan vielä hieman raakile. Vokalisointi on aavistuksen liian perunakellarimaista ja kitaroita ei meinaa erottaa toisistaan. Soundit kuulostavat siltä mille kylmä kaurapuuro maistuu.

Poikkeuksena tuohon tummuuteen on Plane Ride, jonka positiivinen avausriffi sai meikäläisen hetkeksi innostumaan. Ja se loppui kuin pajavasaralla päähän lyötynä, kun Chris Alsip avasi suunsa. Tuntuu kuin juna olisis ajanut yli, enkä nyt puhu mistään Pendoliinosta, vaan kahdeksan telisestä tukkiveturista.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-18
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.