Levyarvostelut

Various – Riemu 2000-2005

Riemu täyttää tänä vuonna pyöreät 5 vuotta. Juhlan kunniaksi levy-yhtiö koosti tähänastisista julkaisuistaan perinteisen kokoelmalevyn. Tätä levyä ei kuitenkaan ole tarkoitettu myyntiin. Valtaosa Riemu 2000-2005 kappaleista jaettiin viime tammikuisilla Riemu-festareilla ja loput päätyvät kuulijoiden käsiin kevään 2005 aikana. Itselleni Riemu merkitsee ennen kaikkea mahtavan Riemu-festivaalin taustaorganisaatiota. Riemun julkaisema musiikki on toki näillä kinkereillä tullut tutuksi, mutta vain pieni osa on levyltä kuultuna kolahtanut meikäläiseen toden teolla.

Luonteva vertailukohta Riemulle löytyy kolme kertaa pitempään pakertaneesta Bad Vugumista. Molemmilla on suorastaan epäviisaan monipuolinen, marginaalissa viihtyvä julkaisustrategia. Yhdenlaiseen musiikkiin keskittyminen on tylsää, niinpä Riemun katalogista löytyy kaikkea raskaasta suomirockista (Mana Mana) ja industrialista (The Insult That Made a Man out of Mac) lastenlaulumaiseen outoiluun (Selfish Shelfish) ja homodiskoon (Sylvi). Tähänastisen artistikatraan perusteella Riemun kuviteltu linja voisi olla sekä uuden että liki legendaarisen suomenkielisen vaihtoehtorockin esiin tuominen. Yhtiö ei kuitenkin ole vielä ehtinyt luoda itselleen sellaista imagoa, että voisi sanoa jonkin yhtyeen/artistin olevan tyypillisen Riemu-henkinen.

Riemu 2000-2005 on jaettu kahteen osioon: Yhdeksän raidan mittaiseen albumihistoriikkiin ja sekalaiseen sortimenttiin pienlevyiltä noukittuja kappaleita ja kuriositeetteja. Riemun vahvinta antia ovatkin useasti vanhat suomalaiset kulttibändit, kuten esimerkiksi Otra Romppasen kolme projektia Mana Mana, Enter ja Psychoplasma. Näistä ehdottomasti kovin ja legendaarisin on Mana Mana, joka on kokoelmalla edustettuna Liisalla sekä Kuolla elävänä -livelevyltä poimitulta Vaarallista-vedolla. Jostain on myös kaivettu esiin demobiisi edesmenneen Jouni Mömmön Mana Manaa edeltäneeltä Silmienvaihtajat-yhtyeeltä. Suoraan sanottuna hirveän kuuloisella Kesäaika-kappaleella ei nähdäkseni ole muuta funktiota kuin täydentää Mömmön postuumisti julkaistujen sävellysten sarjaa.

Riemun kulttibändeistä vielä Manaa Manaakin vanhempi joensuulaisyhtye Kostajat edustaa levy-yhtiön kirkkaimpia helmiä, ja vastaa näin ollen myös tämän kokoelman parhaimmista vedoista. Umpikieron ruotsinlaivadiscorockryhmän kahdelta levyltä poimitut Jääkellarissa ja Hyvä sun on ovat silkkaa klassikkoainesta. Nippelitietona mainittakoon, että jälkimmäisessä esityksessä O-E Makkosen kanssa duetoi suureksi Kostajat-faniksi tunnustautuva Jarkko Martikainen. Kabareemainen outolintu Selfish Shelfish on parhaimmillaan livenä koettuna, mutta yhtyeen ”hitti” Puutarhurin pikku apulainen toimii mainiosti levyltäkin kuultuna. Kabareehenkeä edustaa niin ikään Kuolleiden Intiaanien Asioita toimittelin, joka alun perin ilmestyi Riemun julkaisemalla Ne tekevät sitä itsekseen –EP:llä.

Artistikiinnitysten suhteen Riemulle on ehtinyt kertyä niin huteja kuin kutejakin, mutta ainoa täysin turha tapaus on Kari Peitsamo cover-projekti Aku Ankkuli. Oli kitarassa Timo Rautiainen tai kuka tahansa, ei tuollaista suoraviivaista tribuuttimatskua ole mitään mieltä julkaista levyllä, vielä vähemmän täyspitkän muodossa. Väliinputoajaosastoa edustaa puolestaan Turun Romantiikka, jonka energisen vasemmistolainen suomirock toimii mahtavasti livenä, mutta ainakaan Riemu-kokopitkän (Ajatus on kapinaa) verran sillä ei riittänyt pontta. Kokoelmalevyn kaksi Romantiikka-vetäisyä eivät ole huonoja, varsinkaan Teemu Hirvikangas -yhteistyö Tervetuloa katsomaan köyhien jännittävää elämää. Gonzo kaunis sen sijaan on minun korviini aina kuulostanut hieman teennäiseltä, siitäkin huolimatta että siinä kuullaan Maritta Kuulan mahtavaa ääntä. Paskin Riemu-artisti on tietenkin Paska, jonka paraikaa kauppoihin lörähtävästä debyyttikokopitkästä kokoelmalle on kelpuutettu vavisuttava Banana Butt Plug -”rakkauslaulu”.

Riemu 2000-2005 antaa juuri oikeanlaisen kuvan arvokasta työtä tekevästä, mutta vielä kehitysvaiheessa olevasta indieyhtiöstä. Riemun kevät 2005 näyttää kuitenkin lupaavalta. Paska-comeback-levyn lisäksi jo 90-luvun alussa toimintansa aloittanut, sittemmin koneet hylännyt industrial-akti The Insult That Made a Man out of Mac julkaisee ensimmäisen täyspitkänsä sitten vuoden 1994 Mutant Puzzlen. Kokoelmalevyltä löytyvän Panicin perusteella sopii odottaa kunnon teollisuusjyrää.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-25
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.