Richard Andersson´s Space Odyssey – The Astral Episode
Kuka on kaikkien aikojen kosketinsoittaja metallin puolella? Kenties metallimiesten huulille iskostuu niin Jens Johanssonin kuin maestro Jon Lordin nimi, kenties jotkin muut. Jensin vahvaksi haastajaksi nousee länsinaapurimme Ystadin kotoisin oleva oppipoika, Majesticista ja Time Requiemista tuttu Richard Andersson tällä kertaa Space Odyssey -bändinsä kanssa. Bändin uutukaislevy nousee selvästi yhdeksi vahvimmista alkuvuoden metallilevyistä.
Jo syksyllä 2003 äänitetyn The Astral Episode -albumin kantava voima on intensiivisyys. Progressiivisen metallin ja neoklassisen metallin ristisiitossa kääntää Richard-trionsa kanssa uuden, mielenkiintoisen luvun avaruuskonsepteineen, joka kuulostaa kuin 2000-luvun Yngvie Malmsteenilta, jolloin päivityksessä on saatu rutkasti sekä musiikillista, että teknistä ilokaasua koneiston alle. Toisaalta Symphony X– ja Dream Theater -vaikutteetkin ovat vahvana ilmassa. Ilosanomaa levitetään kahdeksan sävellyksen verran, joissa riittää haastetta niin tavalliselle kuuntelijakunnalle, kuin ammattisoittajienkin iloksi. Teknisesti länsinaapurin Riku on erittäin taidokas, mutta myös hyvin nyanssitajuinen. Tiluttelulla tai rauhallisimmilla melodiakuljetteluilla on oma tarkka paikkansa ja tuntuu, että tällä kertaa se punainen lanka on lopullisesti löydetty.
Onneksi Richardin varassa ei levy todellakaan ole, vaan koko bändi kantaa ansiokkaan taitonsa 110-prosenttisesti kehiin, varsinkin kitaristivokalisti, Wuthering Heightsista tuttu Magnus Nilsson, jolla molemmat esiintymisalueet ovat vahvasti hallussa. Hyvin ilmavat sovitukset kietovat sisäänsä raikkaita melodioita, joita taotaan vahvasti yhteen. Ylipäätään bändin yhteisen sävelen löytymistä edesautetaan soittamisen ilolla, intoa puhkuen eteenpäin. Levy on hengästyttävä, mutta palkitseva kokemus. Runsaus kääntyy niin vahvaksi voimavaraksi, ettei tältä bändiltä voisi kuvitellakaan kapeampaa ilmaisutyyliä. Kerrankin muuten barokkityyliset soittokuviot kuulostavat tuoreilta ja raikkailta, siitä tulkoon jo yksi piste lisää. Soundimaailman oikeanlaisesta ilmaisusta vastaa kosketinvelho Richard yhdessä mm. Hammerfallia ja Evergreytä masteroineen Peter In de Betoun kanssa.
Älkääkä kysykö, mitä biisiä tästä pitäisi ottaa esille. Tämä on taas niitä ns. koko levyn paketteja, ei täytebiisejä, levynmitta täynnä sopivasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan olevaa musiikkia. Mutta, Ynkän ystävät, kuunnelkaa te vaikkapa Lord Of The Winds ja mahtipontisuuden ystävät levyn päätösbiisi The Seventh Star Fantasy. Näiden jälkeen tekee mieli keittää kakkukahvit. Hankkikaa levy käsiinne ja todistakaa itse herra Anderssonin ja hänen orkesterinsa luomisvoima. Takaan, ettette pety! Muuten, herran tulevalla levyllä esiintyvät Jens Johansson ja Ynkän bändistä Göran Edman. Ja Riku taas esiintyi viime vuonna mm. meikäläisen Celestyn Legacy Of Hate -levyllä. Yhteistyö se on poikaa heviveljillä, yli valtiollistenkin rajojen, se on hyvä se! Tack tack!
Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-13
Arvostelija : Gao
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]