Levyarvostelut

Analena – Carbon Based

Hrvatska, tai siis tuttavallisemmin Kroatia, siinä maa, josta Analena tulee ja kaupunki on Zagreb. 1997 perustettu yhtye on kotimaassaan rajojen rikkoja, niin musiikillisesti kuin konkreettisestikin. Yhtyeessä on jäseniä sekä Kroatiasta, että Sloveniasta. Musiikillinen puoli yhdistelee sen verran onnistuneesti alternativerokkia ja punkhenkisyyttä, ettei yhtyettä oikein voi edes luokitella minkään genren alle. Ja siitäkös taas osa ihmisistä riemastuu.

Soundillisesti tuli ensimmäisenä mieleen loistava Pretty Girls Make Graves, joka on istutettu punkin esikouluun seesteisemmän alternativen sijaan. Tai kenties sen jälkeen. Avausraita Carboon Based Organism on vihainen rokkispala, joka alkaa mukavalla riffillä ja laulaja Anan vihaisella, mutta samalla utuisella lauluosuudella. Ja kyllä, Ana on tyttö, vaikka ensiksi hieman hämäännyin, että onkohan kyseessä nyt tyttö vaiko poika. Kappale koostuu hitaammista ja nopeammista osuuksista, sekä väliosista, jotka todella ovat nimensä mukaisesti siitä välimaastosta. Vokaaleissa on se huono puoli, että sanoista on ilman niiden samanaikaista lukemista välillä heikkoa saada selkoa. Sanoitukset koostuvat lähinnä omista kokemuksista ja unelmista. Mukana ei ole julistamista taikka politikointia, vaikka moni saattaisi ensiajattelemalla niin luulla. Tuon väittämän perustan suoraan yhtyeen alkuperään.

Anan laulutyyli muistuttaa erittäin paljon ihanaista, mainitsemani Pretty Girls Make Gravesin, laulaja Andrea Zollon tyyliä. Tosin Andrean pehmeys ja eteerisyys on kadoksissa, vaikka kyllä siitä paikoitellen saadaan pilkahduksia esiin kuten mukavalla Work In Progressilla. Kappale alkaa rauhallisemmalla otteella, kunnes innostutaan hieman lisäämään tempoa ja sitten on taas väliosassa rauhallisuuden vuoro. Kitarat ovat koko kappaleen ajan vihaisella ja rummut antavat napakkaa tukea.

En oikeastaan pysty nimeämään yhtäkään täytekappaletta albumilta. Sen verran onnistuneita sävellystyötä on tehty albumin kanssa. Ainoastaan Anan paikoittain esiin tuleva angstinen laulutyyli vaatii totuttelua, mutta kun siihen on tottunut, on kuuntelukokemus palkitseva. Parhaimpina raitoina voisin poimia, noiden mainitsemieni lisäksi, Wiederholungszwang, Split Milk ja In Theory And Practice. Mikäli yhtye olisi kotoisin ison veden takaa tai Englannista, niin olisi suosiossa pitelemistä. Sen verran tiukkaa tavaraa Analena tarjoaa. Kyllä tällä pyyhitään ensin franzferdinaneilla ja killersseillä pölyt Kroatina betoneilta ja lopuksi vielä yhtyeen jäsenten takapuolet.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-03
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.