Tunics – The Semi-Cools

Yksihenkinen pop-yhtye? Onpahan aikamoinen outolintu. Mutta niin vain Tunicsin ainoa jäsen Jean Panda ilmoittaa itse painaneensa studiossa rec-nappia ja sitten juosseensa äkkiä rumpujen taakse komppia vetämään. Samaan menoon mieheltä taittuvat niin kitara-, basso- kuin lauluosuudetkin. Hurja äijä.

Eikä Tunics ole näin kummaksi viritykseksi ollenkaan hullumpi. Herra Pandan sävellyskynä on terävä ja hänen power-pop–biisinsä vilisevät hyviä riffejä ja kauniita melodiakulkuja. Kappaleita värittävä energisyys on tarttuvaa ja Panda hoitaa kaikki soittimet nauhalle ongelmitta. Vaikuttavaa.

Kehitettävääkin jää melko lailla. Kappaleet kaipaisivat pientä tiivistämistä, nyt esimerkiksi muuten mainio Upset to the Max tuntuu hieman venytetyltä. Sounditkin jättävät toivomisen varaa, demomaisuus paistaa nykypäivän standardeilla liian selvästi läpi. Yleensäkin äänitettä vaivaa kotikutoisuus ja viimeistelemättömyys. Materiaalissa olisi ollut ainesta parempaan.

Kun itse musiikki kuitenkin toimii, voi Tunicsista hyvinkin kasvaa vielä vaikka mitä. Lavalla nämä rallit varmaankin toimisivat hienosti, joten mösjöö Pandan kannattaisi harkita ainakin livebändin kasaamista ympärilleen. Tätä projektia kannattaa joka tapauksessa kehittää. Ei ollenkaan huono veto.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-04-28
Arvostelija : Saku Schildt

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.