Zuul Fx – By The Cross

Zuul oli muinaisbabylonialaisia kytköksiä omaava henki, joka riivasi Sigourney Weaverin Haamujengissä. Ranska on valtio Euroopassa. Metalli on eräs populaarimusiikin genre. Zuul FX puolestaan on ranskalainen metalliyhtye. Yhdistelmä Ranska ja metalli ei synnytä kovin innostavia mielikuvia. Jotenkin tuntuu siltä, etteivät fransmannit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole kykeneväisiä kuin kuluneeseen tusinataontaan tai pöhötautiseen taidegoottiin. Näihin muutamiin poikkeuksiin lukeutuu Zuul FX.

Fear Factorysta ja Machine Headista ammentavan Zuul FX:n konemausteinen mättö ei ole maailman omaperäisintä, mutta yhtä kaikki napakkaa ja toimivaa mäiskettä. By the Crossin kahdessatoista kappaleessa asenneräyhääminen ja melodiset lauluosiot vuorottelevat yhtä luonnollisesti kuin edellä mainituilla yhtyeillä. Mastodon-tyylisellä murisevalla alaviregroovella sävytetyt höyryjunariffit sitovat yhteen tuon kaksinpelin. Kaikkein tärkein on kuitenkin tällä kvartetilla hallussa, nimittäin säveltaito. Jokainen kappale kuulostaa alkuun siltä, että tämähän on jo kuultu, mutta pian sieltä purkautuu mielenkiintoisia koukkuja ja oivalluksia. Ei mitään ilmiömäisen nerokasta, mutta tarpeeksi jotta yhtyeen oma tyyli iskostuu kuulijan mieleen, ja tarpeeksi, ettei tulisi mieleenkään sormeilla skip-nappulaa.

Vokalistipääpiru Steeve Zuulin ärjymät kliseet olisivat normaalisti läpeensä haukotuttavia, mutta lyriikoissa on tyhjänpäiväisyyksien lisäksi myös kaikenlaista velmuilua. Diplomaattisella ”Fuck you people!”-huudolla alkavan I 8 U:n kohdalla voi miettiä, harrastaako mies kannibalismia vai taipuuko tuttu ”I Hate You” -vihafraasi tässä cockneylaisittain/ranskalaisittain. Välillä musiikissa on jopa tanssittava svengi, mikä herättää hämmennyksen sekaista hymyilyä. Tosikkomaiseksi tätä ranskalaisrähinää ei ainakaan voi kutsua.

Zuul FX tuli täysin puun takaa, mutta käsittääkseni levyn julkaissut Equilibre on aikaisemminkin pistänyt pihalle laadukkaita ranskalaisjulkaisuja. Ainakin Zuul FX:n esikoinen on asiaa alusta loppuun. Levyä ei voi syyttää edes tasapaksuudesta, sillä melodisuutta, kone-elementtejä ja rankempaa tykitystä painotetaan vaihtelevan monisävytteisesti. By the Cross ei ole mestariteos, mutta silti ensiluokkaisen jyräävä metallilevy.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-02-17
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.