Azaghal – Perkeleen Luoma

Tänä vuonna kymmenennettä elinvuottaan juhlistava Azaghal on varsin ahkera bändi. Loistavasta Kyy-EP:stä ei ole pitkä aika ja jo nyt orkesteri suunnittelee seuraajaa uusimmalle Perkeleen Luoma -täyspitkälle. Tuleva Codex Antitheus -pitkäsoitto on yhtyeen ensimmäinen julkaisu Avantgarde Musicin kautta. Keskitytään nyt kuitenkin näihin belsebubin suusta tuleviin rienauksiin, jotka ilmaisevat kyseessä olevan Azaghalin neljäs albumi.

Perkeleen Luoma on varsin osuva nimi bändin uutukaiselle; kristittyjä vasaroidaan syvemmälle maan rakoon jokaisella saastaisella blackmetal-sävelellä, samalla kun pimeyden ruhtinaan kunniaa kumarretaan tuttuun tyyliin suomenkielisin sanoituksin. Azaghalin perusvarma primitiivinen mustametalli ei suurempia yllätyksiä tarjoa, mutta sen parissa vietetyt likaiset hetket takaavat varman blackmetal-tyydytyksen. Perkeleen Luoma on erittäin rujo kokonaisuus, joka karkoittaa kaiken valon ja kauneuden pelkällä läsnäolollaan. Niin karu kuin levy onkin, niin se hämmästyttää rokkaavuudellaan ja yllättävällä groovellaan. Riffit ovat muutakin kuin vain päätöntä sahausta ja välillä musiikki on olosuhteisiin nähden jopa kaunista. Hienosti toteutetut konerummut luovat levyn ilmapiiriin lisää kylmyyttä, jonka jäätävimmän henkäyksen tarjoaa Varjoherran raaka vokaalisuoritus.

Albumi ei pidä sisällään mitään Kyyn kaltaista hittibiisiä, mutta kaiken kaikkiaan se tarjoaa tasaisen laadukastaa BM-rienausta. Biisimateriaalista erottuvat erityisesti viimeisiksi jätetyt Orja ja Filosofi, joista ensimmäinen kuultiin jo edellisellä EP:llä. Nämä ovat ne kappaleet, jotka viimeistään saavat kuuntelijan palaamaan levyn ääreen uudemman kerran.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-15
Arvostelija : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.