My Sixth Shadow – Love-Fading Innocence

Goottirockia hameväen makuun? Huonon ja sovinistisen määritelmän syypäänä olkoon keskipäivän kolmas kahvikuppi ja keväinen aurinko, joka paahtoi odottamattomalla tavalla. Pahoitteluni siitä! Toisaalta, toisen pitkulaisensa ilmoille pukannut italian goottikuusikko luottaa ennen kaikkea melodisen metallisiin rakkauslauluihin, yleisotteen ollessa kepeähkö. Musiikillisten antimien koskettaessa luullakseni enemmän kauniimpaa sukupuolta, vedonnee myös bändin komea ulkonäkö varmasti kaksijalkaisiin neitokaisiin. Kun bändi runoilee vahvasti rakkaudennälästään, on taatusti monen goottitypyn sydän lääpällään. Miksipä ei karjujenkin…

Bändiä voi hyvällä syyllä kutsua Himin, Depeche Moden ja Paradise Lostin jonkinlaiseksi ristisiitokseksi. Tässä valossa keitoksen ei pitäisi olla hassumpi, eikä se olekaan. Signoret ovat luoneet omanlaisensa, tunnistettavan soundin ja sävelen, ja se on nykyisessä goottigenressä harvinaista herkkua. Erityisen mainittava pointti levyllä on se, että bändi on tuottanut levynsä itse studiollaan, jonka jälkeen Finnvoxin Mika Jussilan osaavissa käsissä sävellyksistä on masteroitu takuuvarmaa apetta goottinälkäisille.

Biisit rullaavat tehokkaasti eteenpäin ja pienoista hittipotentiaalia löytyy lähes joka viisusta. Teknisesti ottaen kaikki toimii ja vokalisti Daven tulkinnassa on sopivasti variaatioita. Mustiin pukeutuvien tyttöjen sielut saavutetaan parhaiten lemmenluritusten, vaikkapa Hate Loving Heartin, Himin Buried Alive By Lovea muistuttavan Crushedin ja Heartache Every Momentia läheisesti liippaavan So Farin kautta. Vahva miinuspiste tulee U2-coverista With Or Without You, jonka alkuperäisen version herkkyyden bändi raiskaa mennen tullen mitättömällä versiollaan, hyi hyi!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-03-12
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.