Open Hand – You And Me
Open Hand taisteli kesällä 2003 kasassa pysymisestä, kun Trustkill Recordsin kautta julkaistun debyyttialbumin The Dream ja kiertueen jälkeen bändistä lähti kävelemään bassottelija, sekä toinen kitaristi. No, onneksi yhtyeeseen saatiin uutta voimaa ja uusia jäseniä. Yhtyeen alkuaikojen soundi oli enemmänkin emocoren tyylistä, jokseensa samanlaista kuin tuohon aikaan tehtiin enemmän kuin lääkäreillä on tapana suositella. Mutta tässä tapauksessa voi todeta, että onneksi yhtye koki jäsenistön muutoksia. Sen seurauksena on bändin soundi muuttunut todella paljon, ja huomattavasti parempaan suuntaan. Vaikea sanoa, mitä levy-yhtiöllä ollaan tästä pidetty. Uskoisin, että paljonkin, sillä onhan Trustkill suhteellisen joustava yhtiö. Open Hand on uudella albumillaan erittäin tervetullut, joukosta erottuva, lisä yhtiön rosteriin.
You And Me on paketilinen progahtavaa stoner-soundeilla höystettyä, erittäin rullaavaa rokkia. Albumin 14 kappaletta ovat kaikki erittäin hyvin rakennettuja ralleja, joista muutamat jopa reilusti alle kolmen minuutin mittaisia kipaleita. Tämän platan tahdissa voisin kuvitella perjantai-illan lähtevän erittäin maukkaasti ja kosteasti käyntiin. Erinomaista musiikkia kauniissa iltapäivässä leirintäalueella kaljaa siemaillessa, ja festarialueelle siirtymistä odotellessa.
Laulaja Justin Ishamin ääni on tarvittaessa kuin samettia. Toisaalta päästään kuitenkin sinne räkäisempään stoner-skaalaankin. Albumin tyylien yhdistely käynnistyy oikeastaan jo ensimmäisellä raidalla. Pure Concentrated Evil on yhdistelmä progahtavaa kitarointia sekä Fireball Ministryn melodista hieman kevyempää stoneria. Sinkuksi valittu Tough Girl on sen kaltainen kappale, joita saattaisin kuvitella syntyvän P.J. Harveyn ja Josh Hommen yhteisestä biisikynästä, mikäli sellainen olisi olemassa. Trench Warfare puolestaan tuo mieleen Smashing Pumpkins -tyylisen maalailevan kitarapopin.
Mikäli nuo yllä mainitut yhtyeet ja biisien kirjoittajat sattuvat kuulumaan niihin, joita kuuntelet ja arvostat, niin kuuntele You And Me. Näytä samalla, että poikien suunnan vaihdos ei ole mennyt hukkaan. Tämän tyylisiä yhtyeitä tai levyjä ei ole liikaa. Kun taas niitä screamo- ja emocore-bändejä, kuten aiemmin todettu, tuntuu olevan lähes jokaisella levy-yhtiöllään ainakin muutama pivossaan.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-02-15
Arvostelija : Jarno Leivo
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]