Levyarvostelut

Frantic Bleep – The Sense Apparatus

Avantgardemetalliksi luonnehtii tyyliään debyyttialbuminsa luonut norjalainen Frantic Bleep. Nelisen vuotta kasassa ollut kvartetti luo raskasta ambient-elementtejä ja melodista metallia sisältävää musiikkia, jossa death metal -linjaukset tulevat monin paikoin esiin. Genrerajaus antaa tällöin tiettyjä vapauksia sovituspuolella; progressiiviset elementit jyräävätkin kautta linjan, mutta perusta on sävellyksissä melko selkeä. Eivätkä ”avantgardemaiset” lisät kappaleissa onneksi tee tuotoksesta tekotaiteellista.

Hupaisaa on, että saatesanoissaan bändi haluaa mainita erikseen, ettei edusta ”perinteistä” norjalaista black/death metal -linjaa. Nähtävästi leima on edelleen sen verran vahva, että ero on tehtävä vaikka väkisin. Ero on kuitenkin selkeästi havaittavissa musiikillisestikin. Bändin tunnelmointi on aivan erityyppistä kuin useat monentasoista mainetta saaneieden norjalaisten black/death -metallistien. Frantic Bleepin vahvinta antia on sillisalaattinsa sovituksellinen taito. Bändi osaa luoda biiseihinsä monikerroksisia kokonaisuuksia kuulostamatta epäsovinnaiselta tai teennäiseltä. Tahtilaji saattaa muuttua useaan otteeseen, ja kappaleissa saattaa olla monta osaa niiden kuulostamatta kuitenkaan toisiinsa sopimattomilta. Luovuutta on bändin miehistöllä roppakaupalla, ja rimaa korotetaan tarpeen tullen riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa. Bändiä on turha kategorisoida tiukasti mihinkään alalajiin; tuntuu siltä, että hemmot ovat tarpeen tullen valmiita sekoittamaan mitä tyylilajia tahansa musiikkiinsa mukaan. Kuunnelkaahan vaikkapa Mandaughter, jossa edetään trash/death/industrial/ambient-pinnoissa sen verran tyylikkäästi, että hatunnosto on paikallaan.

Eipä tätä turskamaan tuotetta ole kokonaisuutena helppo omaksua. Hittibiisit loistavat poissaolollaan ja biisien monikerroksisuus kadottaa malttamattomimmat musiikinkuluttajat, mutta mitä sitten. Kuulijakunta tämän tyyppiselle musiikille on kenties pieni, mutta sitäkin innokkaampi, ja vasta esikoisensa maailmalle pukanneena bändi säilyy seurattavien lupauksien kategoriassa tulevaisuudessakin. Uniikinoloinen bändi – se on paljon sanottu tänä päivänä se.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-02-03
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.