Korpiklaani – Voice Of Wilderness

Shaman-yhtyeen raunioista nousseen Korpiklaanin parin vuoden takainen debyytti oli mielenkiintoinen tekele. Pitkään etnistä musiikkia harrastaneen Jonne Järvelän kasaama kokoonpano yhdisteli mallikkaasti melodista metallia ja kansanmusiikkisävyjä. Jälkimmäisiä ei kuitenkaan otettu turhan vakavasti, vaan korrektien historian luentojen sijaan pääpaino oli tuoppien heiluttelussa ja jurojen metsäläisten räyhäämisessä. Toki juomakulttuurin vaalimistakin voi tämän kansakunnan kohdalla pitää eräänlaisena kulttuuritekona, ja tuore Voice of Wilderness -pitkäsoitto paljastaakin hyvin nopeasti, että Korpiklaanin peruskonsepti ei ole juuri muuttunut.

Orkesteri julkaisi loppuvuodesta kotisivuillaan samplen, johon oli taitavasti kasattu levyn onnistuneimpia hetkiä. Koosteen voimasoitto oli kostautua koko pitkäsoiton vihdoin saapuessa kuunteluun, sillä täyttä 41:tä minuuttia ei vietetä aivan yhtä railakkaissa merkeissä. Valtaosa uusista kappaleista kuitenkin lunastaa odotukset, sillä raivokkaasti mutta hieman kieli poskessa isänmaallisuuden puolesta laukkaava Cottages & Saunas, aiempaa tuotantoa rokkaavampi Fields in Flames ja komeaa kitarasooloilua tarjoileva instumentaali Pine Woods saavat kieltämättä musiikkiin reagoivat ruumiinjäsenet liikkeelle. Soundeissa on myös tapahtunut positiivinen parannus, sillä varsinkin kitarat ja lyömäsoittimet soivat huomattavasti debyyttiä ponnekkaammin.

Native Landin kielisoittimia ja haitaria taitavasti hyödyntävä keinunta on puolestaan komeinta Korpiklaania tähän mennessä. Pelkkään lauluun luottava kertosäe jää kuitenkin hieman latteaksi ja paljastaa Järvelän edelleen keskinkertaisen ääntämisen ja kielioppitaidot. Debyytin Wooden Pintsia muistuttava ja videoksikin päätynyt Hunting Song -renkutus esittelee hieman tasapaksumpaa Korpiklaania, mutta albumin päättävä Kädet siipinä jättää onneksi kokonaisuudesta positiivisen vaikutelman. Jonnen karhea ääni rauhoittuu muuta materiaalia melankolisemman ja seesteisemmän kappaleen myötä ja muistuttaa ajoittain erehdyttävästi Rölli-peikon ulosantia. Englannin lausumisen ongelmien ja musiikin luonteen vuoksi yhtye voisi hyödyntää sanoituksissa äidinkieltään paljon rohkeamminkin.

Kokonaisuutena Voice of Wilderness on Korpiklaanille selkeä askel eteenpäin. Kehittyneistä soundeista ja tasaisemmista sävellyksistä huolimatta yhtyeeltä on kuitenkin lupa odottaa vieläkin parempaa. Se onnistuu hetkittäin näyttämään, miten hienoihin tuloksiin perinteisiä ja moderneja soittimia yhdistelemällä voidaan parhaimmillaan päästä, mutta rivien välistä on luettavissa, että potentiaalia on huomattavasti suurempiinkin tekoihin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-01-31
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.