Elvira Madigan – Angelis Deamonae – Wiccan Aftermath

Melodista heviä soitellut tukholmalaiskokoonpano Andalucia hajosi 1995, mutta se ei tiennyt loppua laulaja-basisti Marcus Hammarströmin muusikonuralle. Miehen luova hulluus pääsi sitä vastoin valloilleen ja synnytti Elvira Madigan -sooloprojektin, jonka materiaalia säveltäessään Hammarströmin ei tarvinnut enää sietää bändikavereidensa kitinää ja mielipiteitä sovituksista. Kahden studioalbumin jälkeen mies päätti kuitenkin kuunnella tarkkaan muiden sävellyksiä, sillä kömpelösti nimetty Angelis Daemonae – Wiccan Aftermath koostuu yksinomaan lainakappaleista.

Madiganin musiikkia voi luonnehtia gootti- ja vampyyriteemoilla kuorrutetuksi sinfoniseksi black metaliksi. Mustaan metalliin viittaavat suorimmin Dani Filthin työskentelyä muistuttava kirku- ja kähinälaulu sekä ajoittainen mutina. Soittopuolella Madigan tarjoilee hieman ohutsoundisia kitaroita, dramaattisia syntikoita sekä kellontarkasti naputtavia konerumpuja. Kitara pysyy kyllä miehen kädessä, mutta lyömä- ja kosketinsoitinten kliinisyys jättää musiikin etäiseksi ja tunteettomaksi. Myös Hammarströmin laulusuorituksen rankkuuden tarvetta voi kyseenalaistaa, sillä alkuperäiskappaleiden melodisuuden ja paatoksellisen kihinän välinen kontrasti kasvaa ajoittain aivan liian suureksi. Osa tekeleistä kuulostaisi paremmilta pelkkinä instrumentaaleina.

Elvira Madigan on valinnut coveroitavat kappaleensa varsin laajalta rintamalta. Chris DeBurgh on päässyt mukaan peräti neljän sävellyksen voimin. Viiksihevi-ikoni Scorpionsia, syntikkavelho Jean-Michel Jarrea, Tori Amosia ja takavuosien Vandraren-folkpophitistä muistettavaa Nordmania taas lainataan kutakin yhden kappaleen verran. Hammarström on myös siepannut japanilaisista konsolipeleistä kolme rauhallista instrumentaalia. Kappaleet eivät sinänsä ole yhtään hullumpia, mutta motiivi koko paketin äänittämiselle jää epäselväksi. Materiaali eroaa toki alkuperäisestä rankan laulutyylin vuoksi, mutta lähinnä negatiivisessa mielessä. Miksi kuunnella puolivillaisia kopioita, jos saatavilla ovat originaalit?

Projektin imago on äärimmäisen hiottu. Hammarström ilmehtii ja pukeutuu promokuvissa laskelmoidusti, pitkäaikaiseksi ylpeydenaiheeksi osoittautuvia kotisivuja pidetään tiiviisti ajan tasalla ja levyn nauhoituksista kertovissa teksteissä yritetään luoda tunnelmaa “All ingredients of this Wiccan Aftermath was put in iron cauldron from the first to the eleventh month of 2002” -tyylisillä vanhanaikaisen englannin kömpelyyksillä. Kummastusta herättää se, miten huolimattomasti jälkimmäisenä mainittu on tehty. “Neljäs” ei ole englanniksi “forth”, eikä ruumiinosaa “kieli” kirjoiteta “tounge.” Kannattaisi harjoittaa sanoilla kikkailua äidinkielellään tai taitojen puuttuessa jättää suosiolla muille, ettei vahingossa anna itsestään tarkoitusta tekotaiteellisempaa ja amatöörimäisempää kuvaa.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-01-18
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.