Spock´s Beard – Octane
Kun yhtyeellä on niinkin värikäs pino levyjä allaan kuin Spock’s Beardillä, lienee parasta unohtaa kaikki vanha ja käsitellä uutta kuin esikoista – varovaisen uteliaasti. Näyttäisi vaan että tätä pentua on jo kätilö käärinyt tähtilippuun, sillä sen verran amerikkalaista meininki on myös nimen ja kansikuvien takana.
Octanella surffaava neula hyppii vuorotellen rasvaisesta, progella maustetusta rockista suoraan imelien jenkkiballadien ryppääseen. Tämä saakin kiekon muistuttamaan hieman Spock’s Beardin fuusiota Mr. Bigin, Pride & Gloryn, sekä Dream Theaterin kanssa. Kyllähän sitä kelpaa vähän fiilistelläkin tämän tasoisten soundien lomassa. Äänikuvassa ansaitun runsaasti tilaa haaliva Okumoton kosketinarsenaali myös käyttää joka tuuman esimerkillisesti. Bassotaajuuksista sekä -81 Rickenbackeristaan huolehtivalle Dave Merokselle on valmistettu menestynyttä maantierosvoa ominaisuuksiltaan muistuttava, liukas ja todella voimakas bassosoundi. Miehen vaikutteista ainakin Chris Squire kuuluu harvinaisen hyvin läpi. D’Virgilion padat paukkuvat kuten korkeaoktaaninen bensa jenkkikaarassa ja äänihuulet venyvät kuten puolisula kumi. Ainoastaan osa (Chuck Norrisinkin kanssa [!] nauhoittaneen) Alan Morsen kitarasoundeista jättää mitään toivomisen varaan. Itse puristuksissa ei juuri moitteen sijaa löydy. Tekniikkaa on ja se kuuluu, kuten maailmanluokan soittajilla kuuluukin.
Soitinnetut melodiat ja lickit toimivat mainiosti, kun taas laulumelodiat kelluvat liian monen kappaleen pinnassa turhan ennalta-arvattavina hoilauksina. Kitarat suoltavat hauraamman annin keskellä turruttavan paljon ponnetonta sointurämpytystä. Tämän lisäksi ns. “duu-duu-wuu-huu”-asenne sävellys/sovitus-rintamalla on ajoittain melko turhauttava pala nieltäväksi aivan sellaisenaan. Vaikka vokaali ja instrumenttirevitykset ovatkin räväkimmissä biiseissä oikein kohdallaan, jää levyn yleisilme näin latteammaksi kuin mihin eväitä olisi voinut olla. Onnistuneissa raidoissa on kuitenkin sen verran jämpti ote, ettei tätä rohkene suositella jättämään kuuntelemattakaan – kunhan pidät huolen että teet sen ennen ostotapahtumaa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-17
Arvostelija : Tommi Hartikainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]