Xysma – Yeah!/First & Magical

Monille musiikinkuunteljoille Xysma merkitsee hilpeää retrorockia vääntänyttä tyylitajuporukkaa. Bändillä on kuitenkin luuranko kaapissa. 1990-luvun alkupuolella Xysma kynti vielä death metalin upottavaa peltoa naama irvessä. Arvet revitään auki, kun Spinefarm innostuu julkaisemaan tuplalevyllisen verta ja suolenpätkiä.

Ruotsalainen death metal tarkoitti 1990-luvun alkupuolella lähinnä Tomas Skogsbergin näpeillä tuotettua tietynlaista soundia. Myös Xysma on uskonut kokoelman ensimmäisen puoliskon tuotannollisen vastuun tälle naapurimaan rautakanslerille. Xysman I-levyn voi huoletta niputtaa tyylillisesti yhteen Ruotsi-deathin pioneerien, Dismemberin ja Entombedin, alkupään tuotannon kanssa. Suomalaisista ei tule mieleen muita vertailukohtia kuin Karelian Isthmus -aikakauden Amorphis. Biisit ovat peruskauraa ainakin nykypäivänä, mutta silloiseen kontekstiin sijoitettuna varmasti uutta ja tuoretta. Biiseissä ei kuitenkaan ole mitään erikoisen hyvää. Tälläisiä biisejä on tehty kymmeniä tuhansia.

Jos luulee päässensä helpolla kokoelman ensimäisen levyn jälkeen, niin kakkoslevy antaakin kunnon haasteen: miten ihmeessä jaksan kuunnella levyn loppuun? Tämä Xysman alkuaikojen grindcore-tyyppinen raasaus on sen verran hirveää kuunneltavaa, että se tuo mieleen oppivaiheisen Carcassin ja esimerkiksi soittotaitonsa ja järkensä menettäneen Morticianin. Kun soundit ovat vielä tunkkaisuudessaan omaa luokkaansa, ei halua enää uskoa, että kyseessä on sama bändi, joka levytti muutama vuosi sitten tyylikkäitä The Beatles -covereita.

Levyllä on historiallista ja humoristisia arvoa, kun tietää mihin suuntaan Xysma kehittyi. Musiikkilliset ansiot ovat mitättömiä.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2005-01-16
Arvostelija : Juha Luomala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.