Various – A Guitar Supreme – Giant Steps In Fusion Guitar

Yksi katu-uskottavan rokkarin kielletyimpiä musiikingenrejä on varmasti kliininen fuusiojazz. Aika vähälle on meikäläiselläkin jäänyt kyseisen genren perkaaminen. Kun levyä kuuntelee, monet Kummeli-sketsit tulevat väistämättä mieleen. Tunnelmaltaan tämä musiikki voisi hyvin värittää pehmopornoelokuvaa: kliinisiä soundeja, utuisia sointuja ja täydellisyyttä hipovaa soitantaa. Mutta ei keskitytä nyt epäolennaiseen, vaan tarkastellaan levyä kitaristien tulkintaesityksenä.

Levylle on ajautunut kuuluisia kitaristeja Eric Johnsonista Steve Lukatherin kautta Robben Fordiin. Jokaisella on hieman oma soundinsa, mutta harjaantumattomaan korvaan kaikki biisit kuulostavat samalta. Eniten omaan mieleeni soundeiltaan ja sävellykseltään on Jeff Richmannin tulkitsema Afro Blue. Eniten pornoelokuvamaista tunnelmaa loihtii Mike Stern suihkunraikkaalla My Favorite Thingsillä. Biisin nimelläkin voi erottua ainakin jossain puolella maailmaa. Tämän tietää Frank Gambler biisillään Naima. Satellite on mukavasti svengaava taidonnäyte itselleni täysin vieraalta Larry Coryellilta.

Kaikkien kitaransoiton tekniikkapuoleen satsaavien kannattaisi tutustua tähän levyyn. Näitä kuunnellessa omat tilutilut voivat ruveta kuulostamaan hieman ontoilta. Kyseessä on joukko kitaristeja, joita soittamiseen perehtyneet pitävät kotijumalinaan. Taidokasta ja tunteikasta kitarointia, siitä pisteet. Jos keskittyy pelkkään kitarointiin, kaikki on hyvin. Musiikki on karmeaa tyhjänpäiväisyyttä, ja on vaikea kuvitella minkälaisessa olotilassa tätä pitäisi kuunnella.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-01-26
Arvostelija : Juha Luomala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.