Tokyotapes – Starshinelovestory

Hassua. Semifinalin GBOB-karsinnoissa Tokyotapes kuulosti Radioheadin ja Weezerin sekoitukselta. Näin levyltä kuultuna tämä onkin lähempänä Kent/Rasmus–osastoa. Aluksi yhtyeen omakustanne-EP ei ota erottuakseen harmaasta poprockmassasta, mutta muutaman kuuntelun jälkeen alkaa arvostaa viisikon melodiantajua ja hienovaraisen koristeellisia kitarasävytyksiä. Lisäksi Tommi Ahosen laulu on sujuvaa ja englantikin taipuu vaivatta.

Starshinelovestory esittelee yhtyeen, jolla on kaikki perusasiat kunnossa. Musiikki on tuotannollisestikin hyvää jälkeä. Kritiikkiä täytyy antaa liian tasarytmisestä poljennosta ja turhasta vaatimattomuudesta. Tokyotapes ei ole munakasta katurokkia, mutta useasti hyvin alkava kappale latistuu, eikä lähdenkään lentoon niin kuin odottaisi. Neljän samantyylisen biisin kontekstissa tämä seikka korostuu. Rohkeasti toisistaan poikkeavia kohtia ja dynaamisuutta kaipaisin lisää bändin ilmaisuun.

Parhaat esitykset tulevat ensiksi. Varsinkin nimiraidalla on runsaasti sävellyksellistä, sovituksellista ja soitannollista painoarvoa. Samantyylinen jalostus olisi tehnyt terää muidenkin kappaleiden kohdalla. Kun liikutaan näinkin ylikansoitetulla populaarimusiikin sektorilla, on jonkinlainen persoonallinen ote välttämätöntä jos haluaa erottua joukosta. Persoonallisuus on Tokyotapesilla vielä ituasteella, mutta jos motivaatiota riittää, on yhtyeellä rahkeita vaikka mihin.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-11-24
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.