Graveworm – (N)utopia

Graveworm tuli jokunen vuosi sitten tutuksi varsin onnistuneen Fear of the Dark -versiointinsa kautta, mutta yhtye on toki ehtinyt tuottaa omaakin materiaalia. Tammikuussa ilmestyvä viides pitkäsoitto (N)utopia on tästä tuorein todiste. Orkesterin melodinen black metal on vuosien varrella rönsyillyt yhä enemmän melodioihin painottuvaksi, ja uutukaisella mustan musiikin juuret kuuluvat ajoittain ainoastaan raskaasta vokaloinnista, joka sekin viittaa nykyisin enemmän kuolonmetallin kalmistoihin.

Graveworm hemmottelee kuulijaa täyteläisillä soundeilla. Kitara murisee voimakkaasti peittämättä kuitenkaan alleen suuressa roolissa tunnelmoivia ja musiikkia keventäviä syntikoita. Niiden soundi vaihtelee sujuvasti sinfonisista Cradle of Filth -pastisseista futuristisiin kilkutuksiin. Stefan Fiorin murina istuu riffittelyn päälle mallikkaasti, eikä yhtyettä osaa raskaudessaan oikein mieltää italialaiseksi.

Syy siihen, miksi (N)utopia ei jää historiaan, on sävellysten persoonattomuus. Surumielisten kitarakuvioiden ja kohtalokkaiden syntikkanostatusten kannattelemat kappaleet leijailevat kyllä vaivattomasti korvasta sisään, mutta niiden käy samoin kuin yliopiston luennoille: kuuntelun jälkeen mieleen ei ole jäänyt mitään. Kyllä tämän madon paremman puutteessa ottaisi arkkuunsa luikertelemaan, mutta mullan alla oleskelua kannattaa harkita ensisijaisesti muussa seurassa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-20
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.