Rotten Sound – Exit

Kun katsoo ihmiskunnan historiaa, on vaikea olla tulematta siihen johtopäätökseen, että ihmisen täytyy olla täysin mielenvikainen. Niin todellisuudessa onkin.

Slave-raidan päätteeksi kuultava kolkko dialogi summaa ansiokkaasti sen, mistä Rotten Soundin uutukaisella on kysymys: lautasella on sosiologisia huomioita ja ihmiskunnan edesottamusten tarkastelua asteikon brutaaleimmasta päästä. Vaasan veri ei vieläkään vapise, sillä suomigrindin kuningas on palannut uuden Exit-levynsä turvin näyttämään, miten äärimmäisyydessään musertavaa musiikkia on mahdollista esittää kuunneltavassa ja suorastaan nautittavassa muodossa.

Exit jatkaa odotetusti maasta taivaaseen kehutun Murderworks-edeltäjän linjoilla. Kompaktit sävellykset ja niitä ytimekkäästi kuvaavat lyhyet nimet avaavat kuulijalle portin murskaavan aggressiiviseen maailmaan, jossa Keijo Niinimaan tärykalvoja riekaleiksi repivän rääkymisen ja Kai Hahdon konetuliaseiden lailla rytisevien rumpujen tulilinjalta ei säästy elossa kukaan tai mikään. Yhtyeen voima ja nerokkuus piilevät taidossa vaihdella teurastuksen laatua riittävän usein, jolloin kuulija ei ehdi puutua tiettyyn tyyliin. 28 minuuttiin mahdutetut peräti 18 raitaa takaavat kyllä sen, että samassa teemassa ei pysytellä kyllästymiseen asti.

Hahdon mestarillinen rumpalointi on edelleen yhtyeen soiton kulmakivi, mutta sen tärkein rooli on teknisen täydellisyyden sijaan luonteva mukautuminen erilaisiin tunnelmiin. Intensiivisiä komppeja liimaillaan peräkkäin sujuvasti, ja soittamisen ilosta kertovat sinne tänne heitellyt salamannopeat fillit ovat eloisuudeltaan sitä luokkaa, ettei tavallinen grindrumpali ehtisi tällaisessa vauhdissa edes ajatella vastaavaa.

Western Cancer rullaa upeasti, ja Chaosbreedin Shitgrinderin mieleen tuova Sell Your Soul ehtii groovata tyylikkäästi aggressiivisuudestaan ja tappavasta tempostaan tinkimättä. Suoraviivaiset tekstit havainnoivat sotien, ahneuden ja elintason erojen kaltaisia maailmanlaajuisia ilmiöitä, mutta myös materialismin, rasismin ja työelämän paineiden kaltaisia arjessamme ehkä konkreettisemmin näkyviä ongelmia puidaan ansiokkaasti.

Rotten Sound ei ole päästänyt levylleen heikkoja raitoja, ja jopa muusta materiaalista eeppisellä viiden minuutin kestollaan poikkeava lopetuskappale The Weak onnistuu säilyttämään tunnelman. Levyn päättävän pariminuuttisen synteettisen suhinan aikana kuulija huomaa toteavansa, että tällaista musiikkia on oikeastaan vaikea kuvitella paremmin tehtynä. Exit on kaikkea sitä, mitä Murderworksin perusteella uskalsi odottaa, ja kenties enemmänkin.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-13
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.