Mesmer – Sugar Sermon

Tämä nimen- ja ilmeisesti myös tyylinmuutoksen läpikäynyt orkesteri julkaisi marraskuussa ensimmäisen kokopitkänsä. Aikaisempi Thee Fleshless -nimi sopisi kieltämättä aika huonosti Sugar Sermonilla kuultavaan musiikkiin. Mesmer sen sijaan kiteyttää oivasti mistä tässä on kyse: hypnoottista tripahtavuutta, industrial-dubia ja tummanpuhuvaa konetunnelmointia.

Levyn hämärillä muminoillaan avaava Absinth Letter aikaansaa jonkinlaisia Coil ”light”-konnotaatioita, mutta avantgardistisemmat mielleyhtymät hälvenevät nopeasti. Sugar Sermonin sulavasti aaltoilevaan tunnelman huomaa virittäytyvänsä lähes vaivatta. Perusvaatimuksena lienee kuitenkin mieltymys Massive Attackin tai Depeche Moden kaltaisten yhtyeiden synkähköihin pohjasävyihin.

Orkesteria ei silti voi kovin vahvasti verrata mihinkään, sillä vaikka Mesmerin maalailemat tunnelmat saattavat olla tutunkuuloisia, ovat sen käyttämät maalausvälineet täysin omat. Yhtye luo syntikoilla, kitarakaiuilla ja eteerisillä laulustemmoilla avaruutta, jonka se täyttää itämaisilla melodioilla ja pelkistetyillä konerytmeillä. Orientaalisuus on paikoin niin vahvasti läsnä, että musiikki saa psykedelis-progressiivisia piirteitä. Tämä puolestaan saattaa ilmetä huuruisena ambientina kuten Heavenly Narcoticissa tai napakan Shellsongin tapaan vauhdikkaampana teollisuusryminänä.

Lyhyesti sanottuna, Mesmer osaa yhdistää elektroniset ja akustiset elementit kokonaisuudeksi, joka on sekä kokeellinen että virtaviivaisuudessaan helposti lähestyttävä. Vakuuttavuutta Mesmerin touhuun tuo myös bändin kyky toteuttaa ideansa ammattimaisesti. Sugar Sermon on tuotannoltaan ja soitannoltaan todella pätevänkuuloinen tuotos. Biisit ovat toki rakenteeltaan yksinkertaisia, eikä soitannollisia kikkoja viljellä, mutta laulutoiminta on kerrassaan loistavaa.

Levyn seitsemän kappaletta ovat yhtä lukuun ottamatta mielettömän hyviä, ja sisältävät musiikin utuisen luonteen huomioiden yllättävänkin paljon substanssia. Ajoittaiselta tyhjäkäynniltä ei Sugar Sermonilla kuitenkaan vältytä, eikä viimeinen dub-trippi Bowery oikein iske. Muuten kyseessä on loistolevy, jota suosittelen vilpittömästi kaikille tunnelmamusiikin ystäville.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-07
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.