N – Taakastani

Minä pidän bändeistä, jotka kulkevat omia polkujaan ja ovat kiinnostuneempia taiteellisten ambitioidensa toteuttamisesta kuin yleisön suosion saavuttamisesta. Minä pidän myös pitkistä, perinteisen rakenteen rikkovista biiseistä. Niinpä kun vastaan tulee orkesteri, joka tarjoaa nimenomaan omalaatuista ja järkälemäista alternative rockia, voidaan oikeutetusti olettaa, että lähtökohdat uudelle tuttavuudelle ovat kunnossa.

Heti alkuun haluankin tuoda julki, että olen vaikuttunut siitä kunnianhimosta, joka tältä demolta kuuluu läpi. N on lähtenyt tekemään tunteita herättävää musiikkia, jonka sanoituksissa käsitellään selvästi hyvin henkilökohtaisia ja kipeitä aiheita. Siitä hatunnosto.

Mutta sitä ikävämpää on joutua toteamaan, ettei yhtye ole saanut näillä kolmella kappaleella reseptiä toimimaan. Syyt tähän voi kuulla tiivistettynä jo avausraidalla Ikuistin sinut lauluun. Lähes yhdeksänminuuttisessa biisissä on useita komeita riffejä ja nättejä melodioita, mutta sovitus ei kanna loppuun asti. Musiikista puuttuu se tiivis tunnelma ja dynamiikka, jota näin suurikokoiset eepokset tarvitsevat. Vaikka kappaleessa piisaakin sekä rankempaa tykitystä että kevyempää fiilistelyä, on lopputulos silti liian puuduttava ja tasapaksu. Tähän voisi auttaa esimerkiksi toisen kitaristin hommaaminen, sillä nyt kitara tyytyy jynkyttämään liikaa pelkkiä voimasointuja. Komppiosaston päälle melodioita maalaileva kitara tekisi yleisilmeelle ihmeitä.

Toinen kuuntelukokemusta vakavasti häiritsevä tekijä on melodiaosuuksien epävireinen laulu. Tiukka ja hallittu vokalisointi on tällaisten massiivisten vyörytysten elinehto. Epätoivon värittämät, Mike Pattonin mieleen tuovat raivonpurkaukset laulaja hoitaa tyylillä, mutta muuten lauluosuudet eivät toimi. Tämä seikka täytyy saada kuntoon, jotta kappaleet täyttäisivät koko potentiaalinsa.

Levyn päättävällä kappaleella Heräämisiä N tavoittaa parhaiten hamuamansa alakuloisen ja turhautuneen raivokkaan tunnelman. Muutenkin yhtye esittelee itsensä monin tavoin mielenkiintoisena ryhmänä, joka saattaa vielä hyvinkin julkaista sellaisen kylmät väreet selkäpiihin nostattavan jyrän että oksat pois. Nyt on vielä siihen pisteeseen matkaa. Kappaleet eivät saavuta minkäänlaista kliimaksia, ja mieleenpainuvat hetket ovat niillä yleensäkin vähissä. Osa demon puutteista voidaan varmasti pistää rajoitetun studioajan ja muiden vastaavien seikkojen piikkiin, mutta se ei valitettavasti muuta sitä tosiasiaa, että tällä julkaisulla N ei oikein saa ilmaa kappaleidensa siipien alle.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-01-24
Arvostelija : Saku Schildt

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.