Damned Nation – Sign Of Madness

Damned Nation tarjoaa pätevän näytteen siitä, mitä käsitteellä hard rock tarkoitetaan Pohjanlahden takana herran vuonna 2004. Pyhään kitara-basso-rummut-kolmiyhdistelmään luottava hyvinkin soittotaitoinen soittajakolmikko räimii neljännellä pitkäsoitollaan 80-luvulta vaikutteensa hakevaa raskasta mutta melodiapainotteista rockia, ja nimestään huolimatta pesunkestävä ruotsalainen Matti Alfonzetti venyttelee päälle kadehdittavan notkeita äänijänteitään.

Entombedin tukijoukoista tuttu Tomas Skogsberg on ruuvannut Damned Nationille raskaan ja ilmavan kitarasoundin, mikä saa sen lähtökohdiltaan perinteisen ulosannin vaikuttamaan huomattavasti todellista modernimmalta. Keskitempoisten kappaleiden porkkanat on sidottu tiiviisti kertosäkeiden koukkuihin, jotka tarttuvat parhaimmillaan päähän jo ensimmäisellä kuuntelukerralla.

Yhtyeen ehdoton valttikortti on mikrofoniin täyteläisesti hönkivä Alfonzetti. Useassa yhtyeessä kannuksiaan aiemmin keräillyt mies saa ulosantiinsa kiitettävän määrän tunnetta, joka tuo mieleen laajan kirjon muita nimiä. Hieman Kotipelto-mallisen kirkkauden lisäksi vokalistin äänessä on huomattava määrä Heikki Pöyhiästä ja Jonny Lindkvististä muistuttavaa karheutta, ja ajoittain hän venyttää vokaaleita jopa Dave Mustainen ja Neil Youngin malliin. Hyvistä perusriffeistä huolimatta Damned Nationia ei välttämättä muistaisi kukaan, jos sen keulilla ei olisi urakoimassa Alfonzettin kaltaista kultakurkkua.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-12-03
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.