Placebo – Once More With Feeling – Singles 1996-2004
Brian Molko, ja sitten se rumpali ja sitten vielä se basisti… Tämä bändi ruumiillistuu harvinaisen selkeästi yhteen mieheen. Hän on moderni sulautuma Princen ja David Bowien shokkitaktiikoita, eli lähinnä seksuaalisuuden avointa analysoimista androgyyniyden keinoin. Imagonrakennus mieheltä ainakin onnistuu. Joku taisikin sanoa, että Brian Molko on hemmetin hyvännäköinen mimmi, vaikka onkin jätkä. Hän on hieman arvoituksellinen hahmo, joka ei silti sulkeudu kuorensa sisään, vaan kommunikoi sävellyksissään varsin koskettavasti kuulijan kanssa.
90-luvulla kaikki on plastista, ja sitä Placebokin on ollut imagoltaan ja ajatuksiltaan. Mikäli Brian Molkon kitisevästä äänestä ja provosoivasta habituksesta pystyy olemaan välittämättä, voi nauttia siitäkin tosiseikasta, että mies on kirjoittanut kourallisen pirun toimivia kipaleita. Parhaimmillaan bändi on kuin vähemmän pateettinen tai lievemmin nihilistinen Smashing Pumpkins, yltäen hienoimpina hetkinään aivan vastaavaan musiikilliseen energiaan. Nancy Boy, Every You, Every Me, Taste In Men, upea Slave to the Wage… kaikki nuo ovat todella oivaltavia rockbiisejä, jotka soivat vielä pitkään ja syystäkin monen masentuneen pinnitukkatytön stereoissa. Moni Placebon kipaleista on kuin rakkauslaulu ilman häivääkään tunteista. Kysymys onkin vain siitä, ettei niitä absoluuttisia helmiä vain ole ihan riittävästi melkein kahdenkymmenen biisin kokoelmaa varten. Singlejulkaisuiksi liian moni tämän levyn biiseistä haiskahtaa liikaa täytemateriaalia.
Puolta tiiviimpänä pakettina tämä levy toimisi kuin unelma. Placebo on ehdottomasti singleyhtye, eikä se ole saanut albumeistaan, etenkään edellisestä Sleeping With Ghostsista, riittävän eheitä kokonaisuuksia. Ei siis ihme, että bändi on ollut Molkon siivittämänä enemmänkin ilmiö kuin musiikillinen vaikuttaja. Asiallisen rytmiryhmän, eli bändin uran aikana vuorotelleiden rumpaleiden Steve Hewittin ja Robert Schultzbergin sekä basisti Stefan Olsdalin suhde nokkamieheen on kuin Placebo sen itse kuvailee: Without You I´m Nothing.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2004-11-24
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]