Frausdots – Couture, Couture, Couture

Mitähän tästä Frausdotsista nyt sanoisi? Vaikka Couture, Couture, Couturen musiikki ei sinänsä ole normaalia poppista monimutkaisempaa, on Brent Rademaker ja Michelle Loiselle -kaksikon hengentuotteesta jostain syystä hankalaa saada otetta. Jollain tasolla biisit ovat hyvinkin tutun kuuloisia, mutta siltikään niile ei löydä täysin osuvaa vertailukohdetta. 80-luvun kanssa flirttailevasta taidepopista on kuitenkin kysymys.

Parhaimmillaan kaksikon johtama orkesteri esittää miellyttävän haikeamielistä ja suurieleistä kasaripoppia nostalgisilla syntikkasoundeilla höystettynä. Pääroolia bändin soundissa näyttelevät kuitenkin laulu ja kitarat. Levyn hienoista hetkistä voisin nimetä esimerkiksi American Horse With No Namea mukailevan Dead Wrongin ja alakuloisen Contactin, joihin on saatu ympättyä mukavasti omintakeista hämytunnelmaa. Levyn kymmeneen kappaleeseen mahtuu toisaalta myös muutama melko mitäänsanomaton tekele. Kokonaisuus osoittautuu silti toimivaksi paketiksi. Vaikka musiikista voisi osoittaa sormella vaikkapa iloisesti alavireistä laulua tai jotenkin tönkköä yleisolemusta, niin tällaisetkin seikat Frausdots kääntää musiikkiaan pukeviksi tyylikikoiksi. Massasuosiota yhtye tuskin tyylillään saavuttaa.

Ensivaikutelma levystä on artistien ulkonäköä myöten luotaantyöntävä. Silti sen biisit onnistuvat jollain perverssillä tavalla kutkuttamaan meikäläisen kasarihermoa. Jos siis tunnet parinkymmenen vuoden takaisen poprockin itsellesi läheiseksi, niin Couture, Couture, Couture on tutustumisen arvoinen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-02-22
Arvostelija : Saku Schildt

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.